SSTL 75 vuotta – sähkötukkualan lyhyt historia.

Suomi on usein kulkenut eurooppalaisen sähköistyksen eturivissä. Suomessa tehtiin ensimmäiset sähkövalokokeilut jo vuodenvaihteessa 1877-78, ja ensimmäinen pysyvä sähkövaloa tuottava sähkölaitos – myös yksi Euroopan ensimmäisistä – asennettiin keväällä 1882 Tampereelle Finlaysonin tehtaaseen. Vuoden sisällä sähkövalo syttyi Porissa, Jyväskylässä ja Oulussa. Helsinki sai ensimmäisen sähkölaitoksen vuonna 1884, samana vuonna kuin Berliini.

Aluksi kaikki sähkötarvikkeet tuotiin ulkomailta, ja mm. saksalaiset ja ruotsalaiset yhtiöt perustivat tytäryhtiöitään Suomeen 1800- ja 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Vuonna 1889 Gottfrid Strömberg perusti Helsinkiin omaa nimeään kantavan yhtiön, josta tuli suomalaisen sähköteollisuuden tukijalka lähes sadan vuoden ajaksi. Suomen Punomotehdas (myöhempi Suomen Kaapelitehdas ja Nokia Kaapeli, yksi nykyisen Nokia-konsernin edeltäjistä) puolestaan perustettiin vuonna 191 Ensimmäinen maailmansota ja vuoden 1918 sisällissota hidastivat Suomen sähköistymisen vauhtia, mutta sodan jälkeen maahan perustettiin lukuisia sähköalan yrityksiä, ja vanhat rakensivat uusia tehtaita. Suomeen syntyi myös runsaasti sähköasennusta tekeviä sähköliikkeitä, joita palvelemaan perustettiin useita sähkötarviketukkuja. Tukkukaupan ohella nämä toimivat yleensä joko sähkötarvikkeiden valmistajina, maahantuojina, sähköurakoitsijoina – tai harjoittivat näitä kaikkia.

Alan tukkukauppaa harjoittavat yritykset perustivat vuonna 1925 Sähkötukkuliikkeiden Luottotietotoimiston, joka valvoi sähkötukkujen asiakkaiden maksukykyä. Suuren laman aikana vuonna 1931 alalle perustettiin oma liitto, Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto r.y. (SSTL). Liiton avulla yritykset pyrkivät turvaamaan ja valvomaan luotonantoa sähköliikkeille. Liiton perustamisen jälkeen ryhdyttiin etsimään yhteisiä pelisääntöjä: esimerkiksi sähkötukkujen ja valmistajien kesken solmittiin sähkötarvikekaupan osto- ja myyntisopimuksia.

Toinen maailmansota toi säännöstelyn kaikkeen kauppaan, myös sähkötukkukauppaan. SSTL laati kansanhuoltoministeriön pyynnöstä sähkötarvikkeiden yhtenäisen hinnaston, joka otettiin käyttöön vuonna 1941 ja julkaistiin myös asetuskokoelmassa. Tästä alkoi SSTL:n hoitama sähkötarvikekaupan yhtenäishinnoittelu, joka jatkui aina 1990-luvun alkuun. Liiton hinta- ja tuoteluettelo tunnettiin myöhemmin nimellä Musta kirja.

SSTL:n rooli sähkötukkukaupan määrittelijänä korostui 1950-luvulla. Liitossa oli vahva sisäpiiri, joka sai parhaat alennusprosentit valmistajien kanssa tehdyissä sopimuksissa. Se halusi pitää kiinni yhtenäishinnoittelusta, koska tällä tavalla liiton jäsenet pystyivät säätelemään alaa ja estämään ”epäterveen kilpailun”. Kun vuonna 1958 astui voimaan uusi kartellilaki, SSTL rekisteröityi julkiseksi kartelliksi. Liitto ryhtyi myös sakottamaan jäseniään, jos nämä rikkoivat voimassa olevia sopimuksia.

Tietokoneita alettiin ottaa käyttöön sähkötukkualalla 1960-luvulla, ja SSTL ryhtyi kehittämään uutta niille soveltuvaa sähkönumerointia. Uusi numerointi otettiin käyttöön vuonna 1972, ja kaikki Suomen sähkötukku- ja sähköteolliset yritykset ottivat sen käyttöönsä. SSTL perusti numeropankin, josta jokaiselle uudelle kotimaiselle sähköasennustarvikkeelle piti hakea sähkönumero. Liitto ylläpitää edelleen sähkönumerorekisteriä.

Sähkötukkualan ensimmäiset yritysjärjestelyt alkoivat öljykriisiä seuranneen talouslaman yhteydessä 1970-luvun jälkipuolella. Todella suuri murros alkoi kuitenkin vasta 1980-luvulla. Tärkein yrityskauppa tapahtui vuonna 1986, jolloin Suomen suurin sähkötukku Sähköliikkeiden Oy päätyi Nokian omistukseen. Sähköteollisuudessa puolestaan Strömberg siirtyi Asean omistukseen vuonna 1986 ja päätyi edelleen osaksi uutta ABB-konsernia. 1980-luvulla Suomeen perustettiin runsaasti myös sähkötarvikealan maahantuontiyhtiöitä ja tytäryhtiöitä.

Kilpailuviranomaiset puuttuivat 1980-luvun lopussa Mustan kirjan hintakartelliin. SSTL päättikin vuonna 1990 luopua alan yhtenäishinnoittelusta ja muuttaa Mustan kirjan tuoteluetteloksi ilman hintatietoja. Sähkötukkuliikkeet siirtyivät tämän jälkeen yksilölliseen hinnoitteluun.

1990-luvun alun lama ravisteli sähkötukkualaa voimakkaasti, ja sähkötarvikkeiden tukkumyynti putosi puoleen vuosina 1990-1994. Henkilöstöä ja varastoja jouduttiin vähentämään, toimintoja virtaviivaistettiin ja kilpailijoita ostettiin. Laman jälkeen Suomessa oli enää kolme suurta sähkötukkua sekä joukko pieniä erikoistukkuja ja pari alueellista tukkua.

Laman aikana suomalaiset yhtiöt lähtivät etsimään uusia markkinoita ja laajensivat toimintaansa mm. juuri itsenäistyneissä Baltian maissa sekä Pietarissa. Tukeakseen jäsentensä kansainvälistymisponnistuksia SSTL toimitti vuonna 1994 Mustasta kirjasta lähialueversion englanniksi ja venäjäksi. Myöhemmin Musta kirja julkaistiin viroksi, latviaksi ja liettuaksi.

Kansainvälistyminen on käynyt kahteen suuntaan, sillä eurooppalaiset sähkötukkualan suuryritykset laajenivat Suomeen yrityskaupoilla 1990-luvulla. Sähkötukkujen ja valmistajien kansainvälistyminen on jatkunut kovana niin Itämeren alueella kuin globaalisti. Ala on aina ollut kansainvälinen, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana rajat ovat olleet auki ennennäkemättömällä tavalla.

Sähkötukkualalla on panostettu myös toimintatapojen kehittämiseen, varsinkin tietotekniikkaan. Suomessa otettiin 1990-luvun kuluessa laajalti käyttöön EDI-kauppa (Electronic Data Interchange) tukkujen ja valmistajien välillä. 2000-luvun puolella EDI- ja internet-pohjainen kaupankäynti myös tukkujen asiakkaiden kanssa on lisääntynyt voimakkaasti.

SSTL on 1990- ja 2000-luvuilla muuttunut asiantuntijaorganisaatioksi, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat useiden tilastojen tuottaminen, sähkönumerorekisterin ylläpitäminen ja Sähkönumerot.fi –verkkopalvelun kehittäminen sekä tuoteluetteloksi muuttuneen ”Mustan kirjan” julkaiseminen. Tämän lisäksi SSTL tekee yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa, teettää kehityshankkeita sekä on mukana alan tunnetuksi tekemisessä viestinnän, messujen ja koulutuksen muodossa.
SSTL tarjoaa myös mainion kentän sähkötukuille ja valmistajille keskustella alan näkemyksistä ja haasteista.

Lisätiedot:
Tarja Hailikari, toimitusjohtaja, Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry (SSTL).
Puh. (09) 6963 722 tai 040 7358673.