Energiaa säästävä valaistus ei ole vielä löytänyt toimistoihin

Vanhat valaisimet imevät virtaa myös työntekijöistä

Syksyllä on jälleen palattu ulkoilmasta takaisin toimistojen keinovalaistukseen. Monessa kodissa valaistus on jo energiaa säästävä ja tilaan suunniteltu, mutta toimistoissa asiat ovat toisin. Vuosikymmeniäkin vanhoihin valaistuksiin uudistuksia tehdään etanan vauhtia. Vanhanaikaiset valaisimet ovat todellisia energiasyöppöjä, minkä lisäksi ne voivat aiheuttaa muutakin kuin ekologista päänsärkyä.

- Kolme neljännestä toimistojen valaistuksesta perustuu vanhentuneeseen energiaa tuhlaavaan tekniikkaan. Uudistumistahti on hidas, sillä vain noin seitsemän prosenttia toimistovalaistuksesta uudistetaan vuosittain, kertoo Philips Oy:n kehitysjohtaja tekniikan tohtori Henri Juslén.

Vahvasta valaistuksesta voi olla muutakin haittaa kuin energiatuhlaus. Toimistoissa käytetään tyypillisesti loisteputkitekniikkaa, joka toimii 50 Hertzin taajuudella. Tämä tarkoittaa, että lamppu sammuu ja syttyy uudelleen 50 kertaa sekunnissa.

Jotkut ihmiset pystyvät näkemään tämän välkynnän ja useat aistivat sen aiheuttavan päänsärkyä ja silmien rasittumista. Tässä mielessä vanhentunut valaistus voi olla jopa terveyshaitta.

- Valaistusasennukset on tehty aikana, jolloin ei osattu ennakoida nykyisen toimistotyön vaatimuksia. Mappien selailusta on siirrytty tietokoneisiin, eikä vanhentunut valaistus tue riittävästi tämän päivän toimistotyötä vaan voi jopa vaikeuttaa sitä, Henri Juslén kertoo.

Valaistuksen voi arvioida itsekin

Alustava omatoiminen valaistuksen arviointi onnistuu jokaiselta. Muutaman perustarkistuksen jälkeen voi avata keskustelun työpaikalla ja kääntyä sen jälkeen valaistuksen asiantuntijan puoleen.

Ensimmäinen askel on arvioida, onko nykyinen valaistus sopiva sille työlle, jota tilassa tehdään. Onko valoa riittävästi, jotta näkee työskennellä virheettömästi ja silmien rasittumatta. Onko teksti helppo lukea papereista ja tietokoneen näytöltä, onko häikäisyä, missä työpisteissä tarvitaan valoa erityisen paljon jne.

Toiseksi voi tarkastella valaisimia – edustavatko ne tyypillistä vanhan sukupolven tekniikkaa, joka syö energiaa ja silmiä.

- Perinteisen loisteputkivalaisimen voi paljastaa koskematta tai avaamatta sitä. Mikäli suoraan alhaalta päin katsomalla valaisimen sisällä näkyy parin sentin pituinen sylinterimäinen sytytin, on kyse vanhan teknologian 50 Hz valaisimesta. Tällöin valaisimen vaihtaminen uuteen tuottaa heti yli 30 % energiansäästön ja helpotusta silmille, Juslén opastaa.

Jokainen pystyy arvioimaan myös mahdollisuudet valaistuksen ohjaukseen. Pystyykö valaistusta säätämään työn mukaan? Sammuttavatko läsnäolokytkimet valot tyhjästä tilasta? Jos ainoa ohjaus on käsikäyttöinen päälle/pois-vipukytkin ovenpielessä, on aika vakavasti harkita valaistuksen uudistamista.

Työpaikan valaistus on kaikkien asia

- Edellä esitetty yksinkertainen arvio valaistuksen tarpeesta, valaisimista ja niiden ohjauksesta on hyvä pohja asian nostamiseksi esiin lähimmän esimiehen kanssa. Aihe koskee toki monia muitakin kuten työturvallisuuden ja työterveyshuollon vastuuhenkilöitä, kertoo Philips Oy:n kehitysjohtaja tekniikan tohtori Henri Juslén.

Ympäristöarvot ovat yrityksille tärkeitä ja sitä kautta näin merkittävä mahdollisuus energiansäästöön on tärkeä tämän alueen vastuuhenkilölle. Liikkeelle asiassa päästään viime kädessä kiinteistötekniikasta ja taloudesta vastaavien kanssa.

- Käytännön projektit ovat osoittaneet valaistuksen uusimisen hyödyt. Välittömästi alkava energiansäästö ja työtyytyväisyys näkyvät tuloksissa, kertoo Philips Oy:n kehitysjohtaja tekniikan tohtori Henri Juslén.

Valaistuksen parempi ohjattavuus tuo valon oikeaan aikaan sinne, missä sitä tarvitaan. Työtehtävien suorituksen on koettu käytännössä helpottuneen sekä silmien rasituksen ja päänsäryn vähentyneen valaistuksen uudistamisen jälkeen.

Lisätiedot:
Henri Juslén, kehitysjohtaja, Philips Oy, Valaistus,
puh. 050 5124140, henri.juslen(ät)philips.com
Tarja Hailikari, toimitusjohtaja, Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry (SSTL).
puh. (09) 6963 722 tai 040 7358673. tarja.hailikari(ät)sstl.fi