Ajankohtaista sähköurakoitsijoille 1/2017

tammikuu 2017
på svenska
 
 
 

Sähköturvallisuus ei saa vaarantua rakennustyömaillakaan

Tukesin sähköurakoinnin valvonnassa yhtenä teemakohteena on jo useampana vuonna ollut rakennustyömaiden keskeneräiset sähköasennukset. Kohteiden valinnassa hyödynnetään paikallisen rakennusvalvonnan tietoja sekä asiakaspalautteita. Rakennuskohteisiin ei yleensä ilmoiteta valvontakäynnistä etukäteen, mutta paikanpäällä otetaan yhteyttä sähköurakoitsijaan ja keskustellaan asiasta työmaan vastaavan tmv. henkilön kanssa.

Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota erityisesti keskeneräisissä asennuksissa turvallisuuden kannalta olennaisiin seikkoihin kuten

  • miten keskeneräisten asennusten sähköturvallisuus on varmistettu?
  • millaisia lukituslaitteita ja kilpiä on käytetty?
  • miten sähkötyöturvallisuusasioista on huolehdittu?
  • onko sähköurakoitsijan sähköturvallisuudesta vastaavat henkilöt nimetty ja asianosaisten tiedossa?
  • ovatko rakenteiden sisään jäävät asennukset (kaapelit ja putket) asennettu määräysten mukaisesti?
  • onko liittymälle asennettu maadoituselektrodi
  • miten on ratkaistu työmaadoitus, jos sitä tarvitaan?

Ryhmäjohtoja liitetään jännitteisiin keskuksiin usein siten, että kalustaminen tehdään myöhemmin ja johtimia on avonaisissa jako- ja kojerasioissa. Tällöin tulee huolehtia, että ryhmäjohtojen erottaminen ja jännitteen kytkemisen estäminen keskuksilla tehdään asianmukaisesti.  Ongelmia on esiintynyt etenkin johdonsuojakatkaisijoiden käytössä. Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 kohdan 6.2.3 mukaan edellytetään, että jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään avaamalla erottamiseen käytetty kytkinlaite ja lukitsemalla sen ohjauselin tai kytkinlaitteen sijaintitila. Lukitsemisen avaaminen saa olla mahdollista vain avaimen tai työkalun avulla. Jännitteettömyys on myös mittauksin varmistettava ja asetettava jännitteen kytkemisen kieltävät merkinnät.

Lisäksi kannattaa huomata, että kyseinen menettelytapa ei kuitenkaan sovellu puutteellisesti kosketussuojattujen osien pitkäaikaiseen jännitteettömäksi erottamiseen. Tällöin keskeneräisen asennuksen turvallisuus on varmistettava jättämällä sen syöttö kytkemättä jännitteiseen tai käyttötoimenpiteellä jännitteiseksi kytkettävissä olevaan sähkökeskukseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää asennuksen luotettavaa kosketussuojaa kuten rasiointia.

Erityisen riskialttiita kohteita ovat saneerauskohteet (esim. ns. linjasaneeraukset) silloin, kun sähköasennuksia uusitaan vain osittain tai kun kohde halutaan pitää käytössä myös saneeraustyön aikana. Tällöin on syytä pitää erityistä huolta siitä, että keskeneräisiin asennuksiin eivät asukkaat tai käyttäjät pääse kytkemään jännitettä.

Joskus valvontakäynnit osuvat kohteisiin, joissa sähköturvallisuudesta on huolehdittu todella huonosti. Kyseessä voi olla esim. välitön sähköiskun vaara (jännitteisiä laitteiston osia kosketeltavissa) tai jännitteen kytkemistä kosketussuojaamattomaan laitteiston osaan ei ole estetty. Tällöin urakoitsijalle tai sähkötöiden johtajalle annetaan kirjallinen huomautus, jossa kehotetaan korjaamaan toiminnassa todetut puutteet ja edellytetään selvitystä korjaavista toimenpiteistä. Riippuen tapauksen vakavuudesta ja mahdollisesta toistuvuudesta Tukesin toimenpiteet voivat johtaa myös toiminnan rajoittamiseen tai toimintakieltoon.

Turvallisuuden varmistaminen työkohteessa

 
 
     
 

Varoittavia esimerkkejä sattuneista onnettomuuksista

Tällä palstalla julkaistaan Tukesin onnettomuusrekisteristä (VARO) poimittuja tapauksia, osa lyhennettyinä tai uudelleen editoituina versioina.  Alkuperäiset tapausselostukset löytyvät Tukesin sivuilta.
 

Väärä oletus johti sähköiskuun

Vanhan kiinteistöautomaation alakeskuksen saneeraustyössä asentaja kytki lämpötila-anturikaapelin häiriösuojan väärään, jännitteiseen liittimeen, jolloin hän sai sähköiskun. Vaihtotyö oli jo testausvaiheessa ja alakeskukseen oli kytketty jännite. Tapaturma olisi vältetty tutkimalla alakeskuksen piirustuksia huolellisemmin sen sijaan, että oletettiin mihin 230V jännite oli kytketty. Tilassa oli himmeä valaistus eikä lisävalaistusta käyty hakemassa. Jännitteettömyyttä ei testattu, vaan oletettiin että liitin on jännitteetön. Henkilöllä oli pitkä kokemus vastaavista töistä.
 

Jännitteen palauttaminen keskukseen sähköasentajan tietämättä johti sähkötapaturmaan

Tehtaalla oltiin tekemässä muutostöitä sähkökeskuksen lähtöihin. Työt oli alun perin suunniteltu tehtäväksi kokonaan jännitteettömässä keskuksessa ja ne oli aloitettu. Asiakas ilmoitti kuitenkin, että suunnitelmasta poiketen kriittisten laitteiden syöttöjen takaamiseksi sähkökeskus ei voi olla pitkään jännitteettömänä. Siksi suunnitelmaa muutettiin ja tehtiin keskukseen asiakkaan tarpeiden edellyttämät muutokset, jonka jälkeen jännite kytkettiin keskukseen osittain takaisin.

Sähköasentajan tullessa tauolta takaisin töihin hänen kätensä osui kytkinvarokkeelle tuleviin osin eristämättömiin virtakiskoihin ja hän sai sähköiskun.

Sähkötapaturma johtui siitä, että sähkökeskus jännitteet palautettiin asentajan ollessa tauolla, eikä tieto keskuksen jännitteen palauttamisesta saavuttanut tauolta palannutta asentajaa. Asentaja ei myöskään todennut jännitteettömyyttä tauolta palatessaan. Keskuksen jännitteisiä osia ei ollut myöskään merkitty nauhoin/kilvin.

Vastaavat sähkötapaturmat estetään tekemällä sähkökeskuksen muutostyöt aina jännitteettömässä keskuksessa, jännitekatkojen paremmalla suunnittelulla, sekä parantamalla tiedonkulkua. Lisäksi työkohteeseen tauolta palatessa on jännitteettömyys syytä aina varmistaa.

Molemmissa tapauksissa tapaturma olisi voitu ehkäistä yksinkertaisesti mittaamalla/testaamalla ennen työn aloittamista, onko työkohteessa jännitettä.
 

 
 
     
 

Uusi sähköturvallisuuslaki (1135/2016) voimaan

Uusi sähköturvallisuuslaki ja sitä eräiltä yksityiskohdiltaan täydentävät viisi asetusta astuivat voimaan 1.1.2017. Lailla on saatettu voimaan uudistuneet LVD- ja EMC-direktiivit. Samalla koko lain rakenne on muutettu nykyisen perustuslain vaatimusten mukaisiksi. Entistä useampi vaatimus on nyt esitetty lain tasolla eikä alempiasteisissa säädöksissä kuten ennen. Asiasisältömuutoksia on melko vähän. Kaikki voimassa olevat luvat, hyväksynnät, toimintaoikeudet, pätevyydet, yms. jatkuvat ilman erillisiä toimenpiteitä. Hissien turvallisuutta koskevat vaatimukset on eriytetty omaan lakiinsa (1134/2016).

Sähköurakoitsijan arkipäivän toimintaan muutokset eivät juurikaan vaikuta. Jatkossa käyttöönottotarkastuspöytäkirjasta tulee löytyä myös sähkötöiden johtajan nimi. Tällä korostetaan töiden johtajan merkitystä ja pyritään osaltaan estämään asiattomien pöytäkirjojen tekoa esim. rakennusvalvontaa varten.  Lisäksi pöytäkirjasta tulee käydä ilmi sovelletut standardit.

Laissa on eräitä uusia, melko vähäisiä tarkennuksia siihen, milloin sähkötöissä ei tarvita varsinaisia sähkötyöoikeuksia. Niitä ovat sähköautojen voimajärjestelmien työt, oppilaitosten tilapäisasennukset sekä kaapelinkaivuu-urakat. Näitä töitä ei kuitenkaan ole vapautettu varsinaisiksi maallikkotöiksi, vaan näissäkin edellytetään tiettyä sähköalan kelpoisuutta. Valmisteluvaiheessa viimeisenä mainittu alue herätti jonkin verran keskustelua. V. 1996 lain mukaan kaapeliojan kaivavalla ja vain kaapelit sinne laskevalla kaivuriurakoitsijalla tulee hänelläkin olla palveluksessaan pätevyystodistuksen omaava sähkötöiden johtaja, vaikka hän toimisi verkostourakoitsijan ohjeistamina ja verkostourakoitsija suorittaisi kytkennät. Vaatimus on käytännössä kohtuuton pienille, usein yhden miehen kaivuriyrittäjille, eikä sitä käytännössä täysin noudateta. Kun laki nyt sallii tämän hyvin yksinkertaisen sähkötyön osasuorituksen tehtäväksi tietyillä edellytyksillä, se samalla kieltää, ettei vastaavalla tavalla voida toimia esim. talonrakennuksessa. Sähkötöitä ei muissa kuin em. tapauksissa voida antaa ilman sähkötöiden johtajaa olevan aliurakoitsijan suoritettavaksi.

Suurin lain asiasisältömuutos lienee sähkölaitteistoluokituksen yksinkertaistaminen. Sillä on pyritty helpottamaan kiinteistön haltijoiden toimintaa, jotka ovat vastuussa määräaikaistarkastusten tilaamisesta. Uudistuneen luokituksen jälkeen tarkastus koskee aina koko rakennusta, kiinteistöä, tehdasaluetta tms., eikä sen sisällä ole enää erikoistiloja (ex- tai lääkintätila) joilla olisi erilainen tarkastusväli. Nämä erikoistilat on kuitenkin laissa mainittu erikseen ja ne on aina sisällytettävä tarkastusotantaan. Tarkastusvälejä on samalla yhdenmukaistettu niin, että väli on verkkoyhtiön verkoilla 5 v ja kaikilla muilla kohteilla 10 v. Ne kohteet, joiden sähköasennuksille tulee tilata varmennustarkastus, ovat lähes ennallaan, joten sähköurakoitsijan toimintaan luokitusmuutoksella on hyvin vähän vaikutuksia. Myös määräaikaistarkastuksen piirissä olevat kohteet ovat lähtökohtaisesti ennallaan.

Muita muutoksia ovat mm:

  • Ns. urakoitsijan varmennusoikeus poistuu niiltä vajaalta kymmeneltä yritykseltä, joille se on myönnetty. Ei kuitenkaan heti vaan nykyisen hyväksynnän loppuessa, max 5 v kuluttua.
  • Tarkastajien tekemistä tarkastusilmoituksista verkkoyhtiön tai Tukesin rekisteriin luovutaan. Verkkoyhtiöiden tiedot liittymiskohteista ja niiden urakoitsijoista ovat silti edelleen Tukesin valvonnan käytettävissä.
  • Kunnossapidon merkitystä ja haltijan vastuuta korostetaan, ja määräaikaistarkastuksissa tulee tarvittaessa ottaa kantaa kunnossapidon riittävyyteen.
  • Hissiturvallisuuslaista on poistettu hissien rakentamisen pätevyysvaatimukset. Tämä johtuu siitä, ettei kansallisesti voida asettaa lisävaatimuksia hissidirektiivin mukaisen hissin toimittamiselle. Työturvallisuuslakia ja sähkötyöturvallisuuden vaatimuksia tulee kuitenkin noudattaa näissäkin töissä. Hissien huoltaminen ja korjaaminen edellyttää edelleen ns. hissiurakointioikeuksia.

Uudet sähkösäädökset löytyvät lähipäivinä Tukesin säädöstietopalvelusta.

 
 
     
 

Tarkista sukotesterisi soveltuvuus

Markkinoilla on erilaisia pistorasioiden kytkennän nopeaan tarkistamiseen tarkoitettuja ns. sukotestereitä. Tukesin tietoon on tullut, että Testboy GmbH:n valmistama malli Testboy 1A ei havaitse vaiheen puolelta tehtyä nollausta (asiasta on varoitus laitteen käyttöohjeessa). Jos tällainen virhe jää asennukseen, se aiheuttaa välittömän hengenvaaran.

Tukes ei ole testauttanut ko. laitetta, mutta on syytä pidättäytyä sen käytöstä esimerkiksi saneeraustyömailla tai muualla mahdollisesti ”nollatussa” ympäristössä.  Tarkista testerisi käyttöohjeesta, mihin ympäristöön se on tarkoitettu ja kertaa samalla eri näyttöjen merkitykset. Yleisesti käyttöönottotarkastusten mittauksiin on käytettävä tehtävään tarkoitettuja asennustestereitä.

Laitteesta on kuva ja tiedote Sähkötarkastusyhdistys Sätyn kotisivuilla.
 

 
 
     
 

Lisätietoja uutiskirjeen aiheista

Markku Suvanto, p. 029 5052 565
Timo Iholin, p. 029 5052 594
Harri Westerlund, p. 029 5052 572

Sähköpostit: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 
 
     
 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.