Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, miten laadukas tuotetieto palvelee koko rakennusketjua: urakoitsijaa, suunnittelijaa ja ennen kaikkea kiinteistön omistajaa, jonka harteille kiinteistön koko elinkaari lopulta jää. Hyvä tuotetieto ei tarkoita vain oikeaa tietosisältöä – se tarkoittaa myös tiedon saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Nykypäivänä tämä tarkoittaa rakenteellista dataa, jota voidaan hyödyntää rajapintojen kautta suoraan keskitetystä lähteestä.
Paljon on kunnossa ja tietoa löytyy silloin, kun sitä tarvitaan. Halusin kuitenkin nostaa esiin yhden konkreettisen esimerkin alueelta, jossa valmistajilla ja maahantuojilla on vielä rutkasti parannettavaa: GWP-lukujen (CO₂-ekvivalentti, hiilijalanjälki) lisääminen sähkönumerot.fi-palveluun.
Ne toimittajat, jotka pystyvät tarjoamaan kattavat ja luotettavat päästötiedot yhteisellä alustalla, tulevat olemaan entistä useammin ensisijainen valintamme – ensin vapaaehtoisesti, ja aikanaan ihan vaatimuksenakin.
”Rakentaminen ja rakennukset tuottavat kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi voi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, on myös rakentamisalan päästöjä vähennettävä.
Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.
Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on 1.1.2026 alkaen huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi, ja että rakennukselle laaditaan sen valmistumisen jälkeen ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo. Vaatimus koskee niitä rakennuksia, joiden rakentamislupahakemus tuli vireille 1.1.2026 tai sen jälkeen.”
(ympäristöministeriö: Vähähiilinen rakentaminen)
Suomen uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025, ja sen myötä myös yllä olevat vaatimukset tulivat meille relevanteiksi.
Käytännössä rakennusvalvonta edellyttää, että kiinteistön päästöt lasketaan joko valmistajan toimittamilla tuotekohtaisilla tiedoilla (EPD, ympäristöseloste) tai vaihtoehtoisesti SYKEn ylläpitämän CO2data-palvelun ns. konservatiivisilla yleisarvoilla, jotka eivät edusta yhdenkään yksittäisen tuotteen todellista suorituskykyä.
Tätä silmällä pitäen me Amplitissa rakensimme laskentatyökalun, joka laskee automaattisesti rakennushankkeen päästöt jo tarjousvaiheessa käytettyjen massojen perusteella ja tarkentuu myöhemmin toteutuneilla menekeillä ja todellisilla rakennuskohteeseen valituilla tuotteilla. Sähköalan tuotetiedon on ajateltu olevan hyvällä tolalla – joten odotimme positiivisia tuloksia.
Todellisuus yllätti. GWP-tieto puuttuu tuotteista pääsääntöisesti, ja sieltä täältä löytyvän tiedon laatu ja verifioitavuus eivät täytä kovinkaan tiukkoja kriteereitä.
Meillä on jo konkreettisia esimerkkejä työmailta, joissa asiakas haluaa valita vähäpäästöisemmän tuotteen – ainakin tilanteessa, jossa hankintahinnat ovat lähellä toisiaan. Samoin haluaa toki toimia yhä useammin valveutunut urakoitsijakin ja yhä useammin se on myös taloudellisesti mahdollista, kun vähemmän ja enemmän päästöjä sisältävien tuotteiden hinnat lähenevät toisiaan.
Päästöjen näkökulmasta oikeiden tuotteiden valinta tulisikin olla tiedon saatavuuden osalta niin helppoa, ettei kiire tai puutteellinen tieto johda urakoitsijan tai hankkeen arvojen osalta vääriin valintoihin.
Itse uskoisin, että hankkeen saaminen päästöraja-arvojen sisään hallitusti oikeilla tuotevalinnoilla antaa myös paremman mahdollisuuden toteuttaa hankkeita kustannustehokkaasti.
Tätä kaikkea tapahtuu oikeassa elämässä jo tänään. Huomenna se on yhä yleisempää, ensin vapaaehtoisena valintana ja sitten selkeänä vaatimuksena lakivelvoitteiden ja asiakkaiden valveutumisen myötä.
Nyt olisi oikea aika ennakoida tuleva ja laittaa asia kuntoon.
Jussi Kuusela
Amplit
Järjestämme 14.1.2027 webinaarin Tuotetiedot kuntoon – päästölaskenta ei onnistu ilman GWP-arvoja. Webinaarissa pureudutaan GWP-tietojen merkitykseen ja siihen, miksi kattavien ja luotettavien päästötietojen saatavuus on yhä tärkeämpää.