Hyvinvointia sähköllä - visiohankkeen allekirjoittajajärjestöt ovat STK, NSS, STUL, SESKO sekä STEK. Visiohankkeen yhteistyöyhteisöihin kuuluu laaja joukko sähköistysalan yrityksiä ja yhdistyksiä.
Tiukemmat otteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja tarve edetä nopeasti kohti energiaomavaraisuutta ovat nostaneet sähkön merkitystä koko energiajärjestelmässä, todettiin tämänvuotisessa Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa 12.5. Tiedekeskus Heurekassa.
Paikalle kokoontuneet 180 yritysjohtajaa, asiantuntijaa ja vaikuttajaa näkevät, että päästötön sähkön tuotanto, siirto ja käyttö kytkettynä digitalisaation mahdollisuuksiin on selkeä ja nopea tie kohti hiiletöntä tulevaisuutta. Haasteita on voitettavana, mutta visioseminaarissa esiteltiin niihin ratkaisuja niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä. Katso STEKin Timo Kekkosenavaussanat vision toteuttamiseen keinoista.
Katso visioseminaarin kuvat ja esitykset
Etkö päässyt paikalle tai jäikö jotain näkemättä? Haluatko palata kiinnostavimpiin puheenvuoroihin? Katso esitysten tallenteet ja aineistot sekä valokuvia tapahtumasta.
Kyberturvallisuuden asiantuntija Mikko Hyppönen herätti näkemään digitalisaation luoman uuden todellisuuden sekä ravisteli skenaarioilla, jotka osoittavat riippuvuutemme tietoverkoista. Niiden toimivuus nousee tärkeydessä sähkönjakelun rinnalle ja ennen pitkää jopa ohi.
Ajankohtaiset esimerkit sotatoimien johtamisesta, kybervaikuttamisesta ja rikollisuuden siirtymisestä internetiin havainnollistivat, kuinka vahvasti verkko vaikuttaa elämäämme jo tänään. Silti edustamme vasta ensimmäistä nettiin mennyttä sukupolvea, ja iso muutos on vielä edessäpäin. Katso esityksen tallenne klikkaamalla kuvaa.
"Tänä keväänä energiatalouden näkymät muuttuivat lähes täysin", totesi Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen. Kuinka tuloillaan oleva energiakriisi suhteutuu energiakäänteeseen ja mikä rooli energiatehokkuudella sekä energian säästöllä tässä kaikessa on?
Hän havainnollisti tietämme kohti energiajärjestelmää, joka edustaa niin kestävää kehitystä kuin energiaturvallisuutta. Hän kuvaa nykytilannetta energiakriisiksi rajun energian hinnan nousun, energian saannin häiriöiden sekä hyökkäyssodan rahoittamisen vuoksi.
Energiakriisiin ja välttämättömään energiakäänteeseen löytyvät ratkaisut nopeimmin energiatehokkuudesta, uusiutuvasta energiasta ja energiansäästöstä. Pitemmällä tähtäimellä tulee kiihdyttää yhteiskunnan sähköistymistä sen sijaan, että luodaan enää uutta fossiili-infraa. Katso esityksen tallenne klikkaamalla kuvaa.
Apulaisprofessori Jukka Lassila LUT yliopistosta totesi esityksessään, että energia-alalla on merkittävästi suurempi rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin mitä sen aiheuttamat päästöt antavat ymmärtää. Erityisesti päästöttömästi tuotetulla sähköllä ja entistä paremmalla sähköverkolla vähennetään myös monien muiden sektoreiden päästöjä.
Sähköverkkojen on siis vastattava nopeasti kehittyviin tarpeisiin. Oleellista on sähköverkkojen älykkyys, joka auttaa tasapainottamaan sähkön tuotannon ja käytön hetkittäistä vaihtelua. Lassila tarjosi lukuisia keinoja lisästä jakeluverkon joustavuutta, jolla esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian osuutta sähkönkäytöstä voidaan kasvattaa. Katso esityksen tallenne klikkaamalla kuvaa.
Johtava asiantuntija Milka Kortet Teknologiateollisuudesta muistutti osaajatarpeen kasvavan tulevaisuudessa ja patisti yritysmaailmaa tarjoamaan harjoittelu- ja työmahdollisuuksia uusille alalle pyrkiville. Nykyisin työ on käytännössä uuden työn oppimista yhdessä. Työntekijät etsiytyvät niihin työpaikkoihin, joilla se on mahdollista.
Huomisen osaajat ovat hänen mukaansa useilla eri koulutusasteilla, joilla tulee valmentaa digivihreään siirtymään, tarjota joustavaa täsmäkoulutusta ja nojata enemmän kumppanuuksiin eri toimijoiden kesken. Työikäinen väestö kasvaa vain maahanmuuton kautta, joten niin veto- kuin pitovoimaa muualta tuleviin on kasvatettava. Tähänkin tarvitaan oikeaa asennetta ja toimenpiteitä, Kortet sanoi.
Tilaa tämä Hyvinvointia sähköllä -uutiskirje, niin varmistat sen toimituksen sinulle myös jatkossa. Julkaisija on visiohanke, jonka allekirjoittajajärjestöt ovat STK, NSS, STUL, SESKO sekä STEK. Sen yhteistyöyhteisöt ovat alan yrityksiä ja yhdistyksiä.
