Millainen on Suomen energiatulevaisuus ja mistä saamme taidot ja osaajat sen toteuttamiseen? Kuinka tilanne näyttäytyy korkeakouluissa? Entä mistä yritykset etsivät ratkaisuja osaajapulaan?
Älä ohita vuoden tärkeintä tapahtumaa vaan tule inspiroitumaan tulevaisuutta luotaavista esityksistä. Visioseminaari on kerännyt yhteen vuodesta toiseen noin kaksisataa yritysjohtajaa, asiantuntijaa ja vaikuttajaa.
Katso ohjelma ja ilmoittaudu viimeistään torstaina 20.3. Visioseminaariin osallistuminen on maksutonta. Nähdään Pikku-Finlandiassa!
Tällä hetkellä valtaosa akuista on litiumioniakkuja. Niiden lisäksi eri kehitysasteilla on muitakin akkuteknologioita, kuten natriumioniakkuja, kiinteän elektrolyytin akkuja, litium-rikkiakkuja, metalli-ilma-akkuja sekä orgaanisia akkuja, jotka eivät sisällä lainkaan kaivosmateriaaleja. Eri akkukemioilla on omat etunsa. Kauempana tulevaisuudessa häämöttävät jopa puupohjaiset akut.
Ensikertaa on koottu kattava listaus Suomessa kehitteillä olevista teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeista. Niitä on suunnitteilla 285 kappaletta ja yhteisteholtaan yli 23 GW. Eniten hankkeita kaavaillaan Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntiin. Kunnista kärjessä ovat hankkeiden kapasiteetin mukaan Kauhajoki (942 MW), Lappeenranta (854 MW) ja Kankaanpää (817 MW).
Sähkönkulutuksen kasvu vuoteen 2027 asti on keskimäärin 4 % vuodessa. Tämä vastaa joka vuosi Japanin vuotuista sähkönkulutusta. Kasvun taustalla ovat erityisesti teollisuustuotannon sähköistyminen, kasvava ilmastointitarve, liikennesektorin johtama sähköistymisen kiihtyminen sekä datakeskusten nopea laajentuminen. Lue, mitä IEA:n Electricity 2025 -raportti sanoo Euroopasta ja tule kuulolle webinaariin.
Uusiutuvilla tuotettu vety on avainasemassa useiden teollisuuden alojen vihreässä siirtymässä, mutta toistaiseksi sen hinta on ollut liian korkea. LUT-yliopiston tuore väitöstutkimus löysi keinoja tehostaa vihreän vedyn tuotantoa niin, että sen kilpailukyky paranee merkittävästi.
Direktiivi nostaa vetyä tasaamaan tuulen vaihtelua
Liikenteen ja teollisuuden lisääntyvä päästöregulaatio kannustaa vetyinvestointeja liikkeelle. Suomessa on jo useita puhtaan vedyn hankkeita käynnissä ja lisää on tulossa. Ne tulevat olemaan merkittäviä tuulivoiman tasapainottajia.
Kaikesta teollisuuden vedyn käytöstä pitää olla uusiutuvaa 42 % vuoteen 2030 mennessä, ja 60 % vuonna 2035. Vetymarkkinalain kirjoittaminen on alkamassa, ja se tulee luomaan lainsäädäntöpuitteet vetymarkkinalle ja -infralle.
Tuulivoimalla tuotettiin kaikista Suomen sähköntuotantomuodoista toiseksi eniten sähköä viime vuonna. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvoi vuoden aikana reilusti ja ohitti toisena pitkään olleen vesivoiman. Koko vuoden 2024 sähkönkulutuksesta tuulivoimalla katettiin jo 24 prosenttia. Myös aurinkovoiman osuus on kasvanut merkittävästi ja teollisen aurinkovoiman rakentaminen alkaa näkyä sähköntuotannon tilastoissa.
Professori Päivi Törmä ja SuperC-konsortio kehittävät huoneenlämpöistä suprajohdetta kvanttigeometrian ja tekoälyn avulla. Tavoitteena on säästää jäähdyttämisen vaatimaa energiaa ja luonnonvaroja. Onnistuminen voisi vähentää datakeskusten energiankulutusta tai vauhdittaa kvanttiteknologioiden ja suprajohtavia magneetteja hyödyntävän puhtaan fuusioenergian kehitystyötä.
Ehdota Hyvinvointia sähköllä -uutiskirjeen tilaamista kaverille tai kollegalle, niin saatte molemmat kiinnostavan ja ajankohtaisen kattauksen noin neljä kertaa vuodessa. Uutiskirjeen julkaisija on visiohanke, jonka allekirjoittajajärjestöt ovat STK, NSS, STUL, SESKO sekä STEK. Visiohankkeen yhteistyöyhteisöt ovat alan yrityksiä ja yhdistyksiä.
