Talous supistuu 4,5 prosenttia vuonna 2020, ennustaa valtiovarainministeriö 5. lokakuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Suomen talous on supistunut kolme vuosineljännestä peräkkäin. Koronapandemia on kuitenkin vahingoittanut Suomen taloutta vähemmän kuin suurinta osaa Euroopan talouksista alkuvuonna. Kesän aikana pandemia rauhoittui, mikä sai kotitaloudet liikkeelle ja kuluttamaan useissa maissa Suomi mukaan lukien. Talous toipuu kuitenkin hitaasti taloudenpitäjien vähäisen luottamuksen sekä epävarmuuden kasvun seurauksena. Koronatartuntojen voimakas lisääntyminen ja uudet rajoitukset varjostavat toipumista edelleen, ja talous on uudelleen taitekohdassa. 

Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan 2,6 prosenttia vuonna 2021 ja 1,7 prosenttia vuonna 2022. Talous toipuu alkuvuoden pysähdyksestä asteittain. Nopeimmin palautuu yksityinen kulutus, mutta yksityisten palveluiden kulutuksen kasvu jää edelleen vaisuksi. Investointien toipumista heikentää asuinrakentamisen väheneminen. Vienti ja teollisuustuotanto kärsivät pandemian jatkumisesta ja kääntyvät kasvuun vasta ensi vuoden puolella. 

Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti tänä ja ensi vuonna. Julkinen talous oli alijäämäinen jo ennen taantumaa, eikä epätasapaino korjaannu epidemian laannuttua. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttäisi kasvavan koko 2020-luvun ajan, kun valtio ja paikallishallinto pysyvät alijäämäisinä, näköpiirissä oleva talouskasvu on vaimeaa ja väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja.

”Talous on taitekohdassa, kun epidemia on nostanut taas päätään. Elpyminen uhkaa lykkääntyä, jos kotitalouksien ja yritysten näkymä tulevaisuuteen synkkenee edelleen. Vasta tehokas hoito ja rokote selkiyttävät näkymän. Kun näin käy, meno voi olla rivakkaa jonkin aikaa”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander

Maailmantalous elpyy eritahtisesti

Koronapandemia johti syvään maailmantalouden taantumaan, mutta monet indikaattorit viittaavat siihen, että talous elpyy kuluvan vuoden kolmannesta neljänneksestä lähtien. Maailmantalouden ennustetaan supistuvan yli 6 prosenttia tänä vuonna ja kääntyvän 5,5 prosenttiin kasvuun ensi vuonna.

Kesäkuussa maailmankauppa kuitenkin kääntyi kasvu-uralle. Tavarakauppa kasvaa ennustejaksolla kysynnän kasvun tuella. Maailmankauppa supistuu yli 10 prosenttia tänä vuonna mutta kasvaa ensi vuonna 6,5 prosenttia.

Sekä lyhyet markkinakorot että valtionlainojen korot ovat historiallisen alhaiset. Lyhyet korot ovat laskeneet kevään väliaikaisen nousun jälkeen. Korot nousevat maltillisesti ennustejakson lopulla.

Viennin ja teollisuuden loppuvuosi on vaikea

Pandemian aiheuttama epävarmuus hidastaa ulkomaisen kysynnän kasvua monilla Suomen viennille keskeisillä toimialoilla, minkä seurauksena vienti jatkaa vähenemistä edelleen tämän vuoden aikana. Täten myös teollisuuden loppuvuoden näkymät ovat vaisut. Palveluista ICT- ja liike-elämän palveluiden näkymät ovat paremmat kuin aloilla, jotka kärsivät suoraan liikkumisen rajoitteista ja kuluttajien luottamuksen vähenemisestä.

Yksityisten investointien kasvu on heikointa vuoden kolmannella neljänneksellä ja jatkuu heikkona vielä vuoden lopussa. Vuoden alkupuolella rakentamisessa on kuitenkin näkynyt aiemmin ennakoitua positiivisempaa kehitystä. Uusien asuntojen rakentaminen vähenee vain hieman vuonna 2020. Uusia asuntoja aletaan rakentaa useampi tuhat vähemmän, mikä kääntää asuinrakennusinvestoinnit selvään laskuun.

Yksityisten investointien kasvu jää lähivuosina kokonaisuudessaan vaisuksi. Ennustejakson loppua kohti vahvempi kysyntä sekä kansainvälisesti että kotimaassa tukee kone- ja laiteinvestointeja. Tutkimus- ja kehitysmenot kääntyvät kasvuun valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen tukemana. Kokonaisuudessaan yksityiset investoinnit vähenevät, joten niiden suhde BKT:hen laskee noin 19 prosenttiin vuonna 2022.

Palveluiden kulutus on kärsinyt eniten epidemian takia käynnistetyistä liikkumisen ja liiketoiminnan rajoituksista. Kuluttajien varovaisuuden ennakoidaan vaikuttavan palveluiden kulutukseen vielä ensi vuonna. Kulutushyödykkeiden kulutus väheni alkuvuonna maltillisesti ja elintarvikkeiden kulutus jopa kasvoi hieman vuoden takaiseen verrattuna. Tavaroiden kulutuksen arvioidaan palautuvan normaalitasolleen vuoden 2021 alkupuolella. 

Työvoiman kysyntä on vähäisempää, ja työllisten määrä vähenee edelleen vuoden 2020 kuluessa. Talouskasvu alkaa asteittain kohentaa työvoiman kysyntää vuosina 2021–2022. Työttömyysaste nousee korkeimmillaan 8,2 prosenttiin vuonna 2021. Työllisyyden kasvusta huolimatta työllisyysaste jää 71,5 prosenttiin vuonna 2022.

Ansiotaso kasvaa noin 2 prosenttia vuodessa ensi vuodesta lähtien. Kuluttajahintojen nousu pysyy maltillisena kulutuksen kasvun jäädessä vaimeaksi.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä

Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna voimakkaasti noin 18 miljardiin euroon eli 7,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Myös julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa nopeasti. Julkista taloutta heikentävät koronapandemian puhkeamista seurannut talouden taantuma sekä hallituksen päättämät yrityksiä, kansalaisia ja talouden kasvua tukevat toimet. Julkinen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pienenee lähivuosina mutta on edelleen 7 miljardin euron tuntumassa eli 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2024.

Julkinen talous oli rakenteellisesti alijäämäinen jo ennen koronaepidemian puhkeamista. Väestön ikääntyminen on heikentänyt julkista taloutta merkittävästi jo kymmenen vuoden ajan, kun paljon julkisia palveluja ja etuuksia käyttävien ikääntyneiden määrä on kääntynyt nopeaan kasvuun. Samalla työikäinen väestö, joka veroillaan rahoittaa julkiset palvelut ja sosiaaliturvan, on alkanut vähentyä. 

Väestön ikääntyminen aiheuttaa menopaineita julkiseen talouteen myös tulevaisuudessa, kun erityisesti paljon sote-palveluita käyttävän yli 75-vuotiaan väestön määrä kasvaa. Siksi julkinen velkasuhde näyttäisi kasvavan koko 2020-luvun ajan. Julkisen talouden vahvistaminen 5 miljardilla eurolla vuoteen 2026 mennessä vakauttaisi velkasuhteen 70−75 prosenttiin 2020-luvun aikana. Velkasuhteen palauttaminen vuoden 2019 tasolle eli 60 prosentin tuntumaan 2020-luvun aikana edellyttäisi puolestaan julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla eurolla. 

Talousnäkymän epävarmuus heijastaa epidemian kehityksen epävarmuutta

Tautitilanne on pysynyt Suomessa hyvänä ja ennusteessa oletetaan, että näin on myös tulevaisuudessa. Kuluttajien luottamus ja talouden toimintakyky pysyvät heikkoina siihen saakka, että sairauteen on löydetty tehokas hoito tai rokote. Tautitilanteen kääntymien selvään nousuun syksyn aikana lisäisi taloudenpitäjien epävarmuutta ja heikentäisi talouskasvua ilman varsinaisia uusia rajoitustoimia.

Koronaepidemian puhkeaminen uudelleen on ennusteen merkittävin riski. Viruksen toisen aallon taloudellisten vaikutusten suuruus riippuu sekä julkisen vallan toimista epidemian hillitsemiseksi ja talouden tukemiseksi että näiden toimien vaikutuksesta taloudenpitäjien päätöksiin. Jos talous ei ole ehtinyt täysin palautua ennen toista aaltoa, saattaa talouden supistuminen jäädä keväällä nähtyä pienemmäksi. On kuitenkin todennäköistä, että silloin talouden kasvupotentiaali pienenee ja kriisin vaikutukset jäävät pidempiaikaisiksi.

Voimakkaita toimia tuotannon ja kysynnän elvyttämiseksi on aloitettu ja suunnitteilla EU:ssa. Näiden toimien toteutuminen, kuten myös Suomen hallituksen kesäkuussa päättämä talouden elvytyskokonaisuus, vaikuttavat tuotantoon myönteisesti sekä meillä että muualla tänä ja ensi vuonna.

Tiedote VM:n sivustolla