Digitaaliset tuotetietopalvelumme kirittävät koko rakentamisalaa

Featured Image

STK:n tj. Sallamaari Muhonen toivoo rakennusalan eri toimijoiden saavan omat tuotetietonsa sellaiseen kuntoon, että muodostuisi koko rakentamisen ekosysteemiä hyödyttäviä yhteisiä digipalveluita.

Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Sähköteknisen Kaupan Liitto ry sai vuodenvaihteessa uuden keulahahmon. Pitkään STK:ta toimitusjohtajana luotsanneen Tarja Hailikarin jäädessä eläkkeelle, toimitusjohtajana aloitti viestinnän tekijänä, hallitusammattilaisena ja entisenä kunnallispoliitikkona tunnettu Sallamaari Muhonen.

”En tuntenut STK-liiton toimintaa etukäteen, mutta pian headhunterin kanssa käydyissä keskusteluissa syntyi oivallus. Tällaisen etujärjestön toimitusjohtajana minulla on mahdollisuus yhdistää kaupallinen osaamiseni ja erilaisten luottamustehtävieni kautta tullut yhteiskunnallisen tilanteen lukutaito."

"Tehtävä vastasi omiin arvoihini ja tuntui innostavalta. Rakennetun ympäristömme sähköistymisellä ja energiatehokkuudella on vahva rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Voin osaltani vaikuttaa fiksujen ratkaisujen käyttöönottoon ja jatkaa STK:n jäsenyritysten ja alan sidosryhmien kanssa työtä kestävän kehityksen edistämisessä”, Muhonen kertoo.

STK edustaa lähes sadan yritysjäsenensä kautta kattavasti sähköteknisten tuotteiden valmistajia, maahantuojia ja tukkuliikkeitä. Liitto edistää alan kehitystä ja vaikuttavuutta sekä tuottaa kansainvälisestikin katsoen edistyneitä digitaalisia palveluja sähkö- ja rakennusalalle. Niihin kuuluu muun muassa 600 000 sähköteknisen tuotteen tuotetiedot sisältävä Sähkönumerot.fi, jota hyödyntää koko arvoketju: valmistajat, tukut, urakoitsijat ja suunnittelijat.

STK:n teemoissa riittää tekemistä

Tällä hetkellä STK:n toiminnan kolme keskeisintä tavoitealuetta liittyvät tuotetietopalveluihin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja alan jatkuvuuden turvaamiseen.

”Sähkönumerot-järjestelmä on 50-vuotias, toimiala on sen itse tehnyt ja siihen sitoutunut. Olemme Suomessa digitaalisen tuotetiedon hyödyntämisessä edellä monia Euroopan maita. Tämä näkyy arvostuksena esimerkiksi ETIM-standardin kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavassa ETIM International -järjestön ja eurooppalaisen kattojärjestömme EUEW:n (The European Union of Electrical Wholesalers) piirissä.

Kehitämme jatkuvasti STK:n digitaalisia tuotetietopalveluita alan käyttäjien työtä helpottamaan. Tavoitteenamme on esimerkiksi saada Sähkönumerot.fi-palvelu mukaan useampaan suunnitteluohjelmistoon kuin tällä hetkellä. Toivomme myös, että rakennustuoteala saa omat tuotetietonsa sellaiseen kuntoon, että muodostuisi koko rakentamisen ekosysteemiä hyödyttäviä yhteisiä palveluita.”

Sähköalan toimijat ovat viime vuosina nostaneet Hyvinvointia sähköllä -vision kautta esiin sähköistymisen merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Muhosen mukaan STK:n edunvalvonnassa pyritään siihen, etteivät lainsäätäjät Suomessa tai EU:ssa tee sellaisia päätöksiä, jotka lukitsisivat alan innovointia tai estäisivät uudenlaisten tuotteiden käyttämistä.

”Yhteisen ilmastomission toteuttaminen myös luo kysyntää ja sitä kautta uutta bisnestä. Ei pitäisi olla tukahduttavaa lainsäädäntöä tai niin hidasta säädöstyöskentelyä, että kysynnästä ja tarpeesta ei saataisi tarpeeksi irti. Konkreettisia esimerkkejä sähkön mahdollisuuksista pitää viedä päättäjille, valmistelupuolella asiantuntijoille ja vaikkapa kunnissa viimeisen leiman lyöville tahoille, jotta he ymmärtävät olla tekemättä säädöksiä liian kapeasta vinkkelistä ja sen sijaan mieluummin avaavat mahdollisuuksia ihmisten hyötyä ja bisnesten kukoistaa.”

STK:n huhtikuussa tekemän työvoimakyselyn mukaan kolmannes vastanneista yrityksistä arvioi tarvitsevansa lisää työvoimaa jo lähitulevaisuudessa. Vastausten mukaan tarvetta on monenlaiselle osaamiselle, kuten teknisen ja kaupallisen ammattitaidon yhdistelmälle.

”Suomi on harmaantuva kansakunta, aikuisikään tulevat ikäluokat ovat yhä pienempiä. Sähköistysalan yrityksiin pitää löytää tekijöitä, visionäärejä ja suunnittelijoita myös jatkossa, jotta voimme sekä osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan että päästä hyödyntämään loistavat bisnesmahdollisuutemme. Olemme Teknologiateollisuuden ja muun elinkeinoelämän kanssa samassa kuorossa kertomassa, että tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, hyvää koulutusta ja väyliä uudelleenkouluttautumiseen. Ylipäätään tarvitaan lisää väkeä, jotka haluavat tehdä näitä töitä”, Muhonen toteaa.

Yleistyvätkö räätälöidyt projektituotteet?

Sallamaari Muhonen kertoo, että rekrytointiajan ja puolen vuoden alaan perehtymisen jälkeen yllättävintä on ollut se, kuinka paljon sähköistyksessä käytetään räätälöityjä projektituotteita, joihin sähkönumerot.fi-luokittelu- ja vertailutapa ei helposti sovi.

”Laadimme parhaillaan STK:n strategiaa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Siinä pitäisi ennakoida millaiseen maailmaan ja bisnekseen olemme menossa. Olen huomannut, että sähkötekninen kauppa ei olekaan kantti kertaa kantti -hommaa, vaan uusia toimintamalleja ja -mahdollisuuksia on varmasti tulossa."

"Itseäni kiehtoo räätälöinti ja Product as a Service -liiketoimintamalli vähintäänkin ajatusjumppana. Miten fasilitoimme tämän kiertotalousmallin omassa toiminnassamme, jäsenyritysten toiminnassa tai sähkönumerot.fi-palvelussa. Jos räätälöinti tulisi yleistymään muissakin tuoteryhmissä kuin valaistuksessa, niin mitä se merkitsisi ja miten meidän tulisi tätä sähköistä kauppaa mahdollistaa ja tukea. Nämä uudet toimintamallit meidän pitää järjestönä pystyä hahmottamaan ja niihin valmistautumaan.”

Sähköteknisen kaupan tuotteiden hiilijalanjäljillä

Rakennusten vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyvät teemat nousevat esiin sähköteknisten tuotteiden ja järjestelmien valinnassa yhä enemmän.

”Osa jäsenyrityksistämme kuulee vaatimuksia tuotteiden kierrätettävyys- ja hiilijalanjälkitiedosta omilta asiakkailtaan, osan rahoittajat tai osakkeenomistajat edellyttävät tietoa niistä. Vaikka vielä ei ole kansainvälisiä normeja sille, miten sähköteknisten tuotteiden hiilijalanjälki lasketaan, me huolehdimme jo siitä, että Tuotetietostandardissa ja jatkossa myös ETIM-standardissa olisi kenttä sille. Että heti kun laskenta onnistuu, kiinteistön sisältäminen tuotteiden muodostama hiilijalanjälki voidaan laskea.”

Sallamaari Muhonen toivoo kuitenkin, että rakennusten vähähiilisyyslaskelmissa fokus olisi kokonaisuudessa, sillä suurin osa rakennusten hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana.

”Mitä vähemmän laitteita sitä pienempi hiilijalanjälki -ajatusmalli ei toimi ilman, että mietitään, mikä on laitteiden vaikutus rakennuksen koko elinkaaren aikana. Kunnollisella kiinteistöautomaatiolla rakennuksen hiilidioksiditaakkaa voidaan keventää rakennuksen elinkaaren aikana kaikkein tehokkaimmin.”

STK on mukana EU:n Rakentamisen muovit green deal -sopimuksessa, jonka tavoitteena on vähentää rakentamisen kalvomuovien ja suojauksiin käytettävien kalvomuovien kulutusta, lisätä näiden muovilajien erilliskeräystä rakennushankkeissa, urakoissa ja rakentamisen toimitusketjuissa sekä tehostaa kalvomuovien kierrätystä ja kierrätysmuovien käyttöä rakentamisessa.

”Tämänkaltaisessa vapaaehtoisessa toiminnassa jäsenyrityksemme haluavat olla mukana, ei pelkästään vastuullisuusviestinnän näkökulmasta, vaan ihan pakkauskustannusten vähentämisen vuoksi. Mitä fiksummin käytät pakkausmateriaalia, sitä kilpailukykyisempi tuotteen hinta on. Samalla STK:n eri kokoiset jäsenyritykset voivat kannustaa itseään - ja toisiaan - hyvien käytäntöjen mukaiseen tuotekehitykseen”, Muhonen toteaa.

Tiedosta uhat ja panosta vastuullisuuteen

Sallamaari Muhonen nostaa monipuoliselta uraltaan yhdeksi ammatilliseksi kohokohdaksi kriisiviestinnästä 2018 kirjoittamansa kirjan ”Somekohut ja mainekriisit”. Kirjan tarkoituksena on auttaa markkinointiviestinnän parissa työskenteleviä läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta vaativassa mediaympäristössä, innostaa yrityksiä kartoittamaan omia brändejä ja liiketoimintaa väijyvät riskit sekä valmistautumaan kohuihin liittyvään viestintään.

”Vastuullisuusteemat ovat tällä hetkellä pinnalla ja ainakin kuluttaja-asiakkaat osaavat niistä kysyä. Koska olen toiminut kriisiviestinnän parissa ja kirjoittanut siitä, niin toivoisin, että alan pienemmätkin firmat osaisivat nähdä matalalla roikkuvat uhat, joihin ei nyt ainakaan pitäisi kompastua vastuullisuuden saralla. STK:n jäsenyrityksissä, joilla on valmistusta, maahantuontia ja tukkukauppaa, joudutaan miettimään arvoketjuja. Mistä komponentit tulevat, kuka tuotteet on koonnut, millaisissa oloissa ja mistä vaikkapa kupari on kaivettu. Nämä ovat konkreettisia vastuullisuuden muotoja, mutta niiden selvittäminen voi olla vaativaa, koska elämme globaalissa maailmantaloudessa.”

”Suunnittelutoimistoissa riskit voivat liittyä eettisyyteen liikesuhteiden hoidossa, kilpailussa, rekrytoinneissa tai henkilöstön kohtelussa. Se, mikä on ollut 10-15 vuotta sitten tuikitavallista, saattaa näyttää tosi huonolta tänään. Minkä tahansa toimialan haaste on pystyä tarkastelemaan omia toimintatapoja ja rutiineja aika ajoin ulkopuolisen silmin, sillä ihminen tottuu tiettyyn toimintakulttuuriin.”

Sallamaari Muhonen toteaa, että suunnittelualaa ja siinä sivussa sähköteknistä kauppaakin saattaa jossain määrin rasittaa rakennusalan heikko imago esimerkiksi rekrytointihaasteissa tai mediahuomiossa.

”Uhriutuminen ei kannata, mietitään sen sijaan, kuinka voimme itse parantaa tätä imagoa. Osallistutaan aktiivisesti keskusteluihin ja levitetään digitaalisen tuotetiedon ilosanomaa. Digitaalisuuden avulla koko rakennusala voi nostaa tuottavuuttaan ja läpinäkyvyyttään arvoketjuissa. Sen myötä on rahkeita parantaa tekemistään ja saada näkyväksi, mikäli joku falskaa tai vetää välistä tai kohtelee alihankkijoitaan huonosti. Sen, mikä tulee näkyväksi, voimme myös korjata. Aito kehitys on myös maineen parannuksen resepti.”

Teksti Virpi Kumpulainen
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Plaani-lehdessä.

 


 

STK_Sallamaari_Muhonen_kuva3_pieni

Sallamaari Muhosen mukaan sähköalan yhteisen ilmastomission toteuttaminen luo kysyntää ja sitä kautta uutta bisnestä.