<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=914499939526844&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Rakennusala on kehittymässä standardoinnin ja digitaalisuuden ansiosta kohti aiempaa huomattavasti selkeämpää työmaahallintaa. Se parantaa laatua sekä säästää aikaa ja rahaa koko tuotantoketjussa – ja hyödyttää myös kiinteistönomistajia.

Yhtenä avaimena elinkaarikustannuksiltaan edullisempiin rakennuksiin on digitaalinen tuotetieto, jota on käytetty talotekniikassa sähkötuotteiden ja LVI-tuotteiden osalta 2000-luvun alusta lähtien.

ETIM on teollisuusstandardi, joka määrittelee sen, miten sähkö-, LVI- ja rakennusalan tuotteiden tekniset ominaisuudet tulee ilmoittaa ja välittää koko toimitusketjussa yhdenmukaisella tavalla. Kun valmistaja tai maahantuoja on tallentanut tuotteen kaupalliset ja tekniset tiedot tuoteluokittelun ja standardien (ETIM) mukaisesti tietojärjestelmään, tiedot ovat heti tukkukaupan, suunnittelijan ja urakoitsijan saatavilla ja hyödynnettävissä.

”Kaikki toimitusketjun osatekijät pääsevät käsiksi tähän ETIM-standardoituun tuotetietoon integroimalla sen omiin järjestelmiinsä. Toki kaikkien yli 600 000 tuotteen tiedot löytyvät myös ylläpitämästämme sähkönumerot.fi-palvelusta”, Sähköteknisen kaupan liiton, STK:n, tietopalveluasiantuntija Jarmo Raninen kertoo.

Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden apulaisprofessori Antti Peltokorpi kannustaakin rakennusalaa ottamaan tuotetiedot laajasti käyttöön.

”Talotekniikka-alalla tuotetietokannat ovat paremmassa kunnossa kuin muussa rakennusteollisuudella. Ala voisikin tehdä rohkeita ehdotuksia, että työmaalla alettaisiin hyödyntää tunnisteita rakennustarvikkeiden vastaanotossa”.

Tahtituotanto rytmittää rakennusalaa

Yhä useammin rakennettava talo jaetaan prosessin tehostamisen nimissä tahtialueisiin. Samoin tehdään työvaiheille. Kun ne aikataulutetaan kulkemaan oikeassa tahdissa alueelta toiselle, se tuo sujuvuutta ja vähentää turhaa työtä.

”Tahtituotannon ansiosta työmailla ollaan hyvää vauhtia kehittymässä nykyaikaiseen suuntaan, jota leimaavat koodien hyödyntäminen ja digitaalisen tuotetiedon koneluku”, Peltokorpi iloitsee.

Rakentamisen toimitusketjuja ja ylipäätään digitaalisen tuotetiedon hallintaa tutkitaan Aalto-yliopiston ja 21 yrityksen yhteisessä Building 2030 -hankkeessa.

Vakioitu tuotetieto on kaikkien etu

Selvät edut on jo saavutettu sähkötuotteiden digitaalisen tuotetiedon hyödyntämisessä.

Kun tieto on standardoitua, se on hyödynnettävissä sellaisenaan myös rakennusten tietomalleissa (BIM). Mitä enemmän rakentamisen tuotetietoa saadaan vakioituun digitaaliseen muotoon, sitä paremmin tietomalli toimii koko rakennusprojektin elinkaaren ajan. Se tehostaa koko prosessia, mikä näkyy myös omistajien ja sijoittajien etuna.

”Tarkasti järjestelmään kootut tiedot löytyvät helposti, koska ne ovat standardoituja. Kaikki tieto löytyy sähkönumerot.fi-palvelun rajapinnan kautta, ja se on helppo ottaa osaksi omaa järjestelmää. Me autamme mielellämme”, STK:n kehityspäällikkö Katri Huhtinen vakuuttaa.

Kysy meiltä lisää rajapintojen hyödyntämisestä

 

 

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo /Pekka Vyhtinen