Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD siirtää rakentamisemme päästöttömien rakennusten aikaan vuodesta 2028 alkaen. Pelättyjä pakkosaneerauksia tai kohtuuttomia velvoitteita direktiivin kansallinen toimeenpano ei sisällä vaan ainoastaan välttämättömät muutokset, joilla se saatetaan osaksi kansallista rakentamisnormistoa.
Keskeistä sisältöä ovat paikallisen uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, energiavarastot ja rakennuksen sähkökuormitukset dynaamisesti yhteen liittävä ja energiaverkkojen kanssa yhteen toimiva automaatio- ja ohjaustekniikka sekä laajennetut latausvalmiudet sähköistyvälle puhtaalle liikenteelle.
Osa kansallisesta lainsäädännöstä on tätä kirjoittaessani vielä vahvistamatta, mutta jo nyt alamme kannattaa päivittää tietonsa ja suunnitelmansa. Sähköinen talotekniikka on olennainen osa uutta päästötöntä rakentamista, ja totta niistä tulee sitä mukaa, kun tarjottavat ratkaisut soveltuvat kohteeseensa ja tarjoavat taloudellista hyötyä rakennuksen omistajalle.
Hyvin perustellut ratkaisut löytävät tiensä uusiin päästöttömiin rakennuksiin – ja merkitsevät kauppaa ja töitä sähkötekniselle alalle.
Aurinkosähköllä pienempi ostoenergiankulutus ja enemmän uusiutuvaa energiaa
Paikallisesti tuotettu aurinkosähkö vähentää energiatodistuksen laskennallista ja todellistakin ostoenergiankulutusta. Sillä nostetaan päästöttömän uusiutuvan energian osuutta.
Rakentamislupavaiheen energiatehokkuuslaskelmien on tulossa lisäehto, jonka mukaan rakennuksen uusiutuvan ja päästöttömän energian määrän tulee olla yhtä suuri tai suurempi kuin E-luku. Tämä on selvä kannuste aurinkosähkön lisäämiselle. Ehto tuottaa yhden lisälaskelman ja mahdollisesti myös kannattavan aurinkosähköinvestoinnin.
Uutena mahdollisuutena ostoenergian kulutuksen vähentämiseen on tarjolla energiayhteisön aurinkosähkö, joka voidaan ottaa huomioon omistusosuuden suhteessa. Näin päästötön rakennus voisi hyödyntää energiayhteisön uutta tai vapaata kapasiteettia. Lisäksi on mahdollista hyödyntää ns. erillisen linjan kautta kiinteistön käyttöön tuotava aurinkosähkökapasiteetti. Tällöin itse aurinkopaneeli sijaitsee toisen kiinteistön alueella, mutta kuuluu osaksi hyödyntävää kiinteistöä. Lue lisää energiayhteisöistä Motivan sivuilta ja merkitse jo kalenteriisi syksyn webinaarit aiheesta sivulta: https://www.motiva.fi/energiayhteisot-sahkon-tuotantoon-ja-jakeluun/
Päästöttömiin rakennuksiin tarjottavien aurinkoenergiaratkaisujen tulee olla teknisesti soveltuvia ja kustannustehokkaita 20 vuoden ajalla tarkasteltuna.
Aurinkosähkökohteista ensimmäisinä vuoroon tulevat uudet julkiset rakennukset, joiden pinta-ala on yli 250m2 vuoden 2026 loppuun mennessä ja seuraavina vuoden 2027 loppuun mennessä kaikki olemassa olevat julkiset rakennukset, joiden pinta-ala on yli 2000 m2.
Yli 500 m2 muiden kuin asuinrakennusten osalta aurinkosähköratkaisupohdinnan laukaisee rakennuslupaa edellyttiin töihin ryhtyminen.
Uusiin päästöttömiin asuinrakennuksiin aurinkosähköratkaisujen pohdinta tulee ajankohtaisiksi vuoden 2029 loppuun mennessä.
Aurinkosähköratkaisujen tarjoajille on tiedossa työntäyteinen tulevaisuus.
Energian varastointi mukaan teknisiin järjestelmiin
Energian varastointi ja sen hyödyntäminen rakennuksessa tulee uutena elementtinä päästöttömän rakennuksen ostoenergiankulutuksen laskentaan. Aurinkosähköjärjestelmien yhteyteen asennettavilla sähkövarastoilla voidaan lisätä rakennuksen hyväksi luettavaa uusiutuvan energian osuutta. Akkusähkövarastot eivät ole uutta tekniikkaa, mutta niistä saatava hyöty tulee nyt laskelmissa näkyviin.
Rakennuskohtaisilla, suoraan verkkosähköön kytketyillä sähköenergiavarastoilla on mahdollista toteuttaa kulutusjoustoa. Kulutuksen ajallisen siirron lisäksi akkusähköenergiavarastot voivat palvella Fingridin reservimarkkinaa osana laajempaa aggregoitua kokonaisuutta tai toimia rakennuksen nopeana kriisiajan energiareservinä. Sähkövarastoilla siirretään energiaa käytettäväksi kulutushuippujen aikana ja alennetaan kuluja sähkön siirrosta.
Saatamme nähdä kokonaan uuden liiketoimintamallin liikuteltavissa, kausittain osana kiinteistön sähköjärjestelmää toimivissa energiavarastoissa. Rakennus voisi tasata kuormiaan huippukulutuksen aikana tai hyödyntää kesäaikana runsaasti saatavissa olevaa aurinkosähköä. Uusien palvelumallien kehitys saattaa yllättää.
Automaatiota, ohjausta, kulutusjoustoa ja reagointia ulkoisiin signaaleihin
Rakentamislain ns. tuunaussarjaa koskeva lakiehdotus sisällyttää päästöttömän rakennuksen määritelmään joustotoiminnallisuuden, joka on keskeinen koko energiajärjestelmämme kannalta.
Päästöttömän rakennuksen on teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden rajoissa kyettävä reagoimaan ulkoisiin signaaleihin ja mukauttamaan oman energian käyttöä, tuotantoa ja varastointia. Sähköjärjestelmämme, jonka tuotantorakenne on nykyisin vahvasti sääriippuvainen, tarvitsee kumppanikseen toimijoita, jotka voivat sopeuttaa kulutustaan kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen. Rakennusten kuormituksia on siis voitava ohjata.
Joustavat rakennukset kykenevät sovittamaan kulutustehonsa vastaamaan paremmin kulloinkin saatavilla oleva tehoa sekä pienentämään kuluttajien tehomaksuja. Rakennuksen sähkösuunnittelusta tulee yksittäisten laitteiden ja järjestelmien määrittelyn sijaan yhä kokonaisvaltaisempaa tehojen ja energiankäytön hallintaa.
Yksittäistenkin laitteiden uudet energiatehokkuusominaisuudet kannattaa hyödyntää. Lämmityslaitteiden uusitun ekosuunnitteluasetuksen mukaiset laitteet kykenevät ohjaamaan ja säätämään lämmitystä aiempaa monipuolisemmin.
Älysähkömittareiden ohjausreleeseen perustuva kuormanohjausrajapinta tulee tarjoamaan pienempiin rakennuksiin perustason ohjausmahdollisuuden, jolla kulutusjoustoa voidaan toteuttaa. Tämä edellyttää sitä, että ohjattavat laitteet, esimerkiksi lämminvesivaraaja, on kytketty mittariin ja että ohjaamiseen on annettu lupa. Kuormanohjausrajapinnan odotetaan olevan käytössä 1.6.2027 mennessä.
Nykysäädösten mukaan automaatio- ja ohjausjärjestelmä oli asennettava 31.12.2024 mennessä nimellisteholtaan yli 290 kW olemassa oleviin muihin kuin asuinrakennuksiin, mikäli se oli teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Koska isompien rakennusten hallitseminen ilman kattavaa automaatiota on vaikeaa, tulee automaatio rakennuksiin jo ilman säätelyäkin. Mainittu asennusvelvoite on voimassa myös jatkossa.
Teknisesti ja taloudellisesti perusteltavissa oleva automaatio- ja ohjausjärjestelmä tulee asennettavaksi myös nimellisteholtaan yli 70 kW muihin kuin asuinrakennuksiin aiemman tehorajan 290 kW lisäksi. Näin hieman pienemmätkin nykyrakennukset tulevat automaatio- ja energiatehokkuussuunnittelijoiden suunnittelupöydälle, ensin arvioitaviksi ja mahdollisesti toteutettaviksi 1.1.2029 mennessä.
Uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin asuinrakennuksiin tulisi asennettavaksi automaatio- ja ohjausjärjestelmä, jonka tehtäviin kuuluu seurata rakennuksen toimintaa ja ohjata tehokkaasti energian tuotantoa, jakelua, varastointia ja käyttöä sekä reagoida ulkoisiin signaaleihin ja mukauttaa energiankulutusta. Tämänkin toiminnallisuuden tulee täyttää teknisen, taloudellisuuden ja toiminnallisuuden vaatimukset. Kaikille pakollista tästä ei tule.
Vaikka kyse ei ole pakosta, suunnittelijoiden ja laitetoimittajien pohdittavaksi tulee se, miten uuteen asuinrakennukseen tarjotaan teknisesti sopiva ohjausjärjestelmä, jollaisen rakennuttaja haluaa toteuttaa hyötyjen vuoksi.
Automaattista valaistuksen säätöä muihin kuin asuinrakennuksiin
Energiatehokas valaistus ei mene pois muodista päästöttömään rakentamiseen siirtymisen myötä vaan tuo automaattiset valaistuksen säätimet muihin kuin asuinrakennuksiin.
Nimellisteholtaan yli 290 kW muihin kuin asuinrakennuksiin automaattiset valaistuksen säätimet olisi asennettava 1.1.2028 mennessä. Nimellisteholtaan yli 70 kW rakennuksiin läsnäolo-ohjaukseen perustuvat säätimet tulisi sijoittaa vyöhykkeittäin 1.1.2030 mennessä.
Edellä mainittu asennusvelvoite täyttynee useimmissa kohteissa, sillä tarpeen mukaiselle valaistuksen ohjaukselle ja tuhlauksen välttämiselle on laskettavissa hyvinkin kohtuullinen takaisinmaksuaika.
Sähköajoneuvojen latauspisteitä ja latauspistevalmiuksia
Latauspisteiden ja latauspistevalmiuksien määrä muuttuu, kun lakia ja asetuksia aletaan soveltaa. Nopeimmin muutos vaikuttaa olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin. Muiden rakennusten osalta soveltaminen alkaa 1.1.2028.
Olemassa olevien muiden kuin asuinrakennusten sekä julkisten ei-asuinrakennusten, joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa, osalta muutos on merkittävä, kun pisteitä tulisi asentaa yksi jokaista kymmentä paikkaa kohden. Tälle toteutukselle vaihtoehtoisena on putkitus, joka kattaa 50 prosenttia paikoista.
Asennukset tulisi toteuttaa 31.12.2026 mennessä, mikä haastaa sekä rakennusten omistajat että ratkaisutoimittajat. Nykyisen lain mukaan latausjärjestelmänsä toteuttaneille tämä määräaika on 31.12.2028. Näissä rakennuksissa, mikäli toteutus on tehty laajennettavaksi, selvitään mahdollisesti vain muutaman latauslaitteen lisäyksellä.
Autopaikkamäärän tulkintaan liittyvän lausuntokierroksen käsittely on vielä kesken. Voi olla, että velvoite koskisi vain rakennuksessa ja kiinteistöllä sijaitsevia pysäköintipaikkoja eikä vaikeasti tulkittavia ”välittömässä läheisyydessä sijaitsevia” paikkoja. Mikro- ja pk-yritykset tulisivat velvoitteen piiriin, mutta kylmiä irrallisia pysäköintihalleja tämä ei koskisi.
Uusien ei-asuinrakennusten pistemäärä kasvaa yhteen pisteeseen viittä paikkaa kohden. Uusissa toimistorakennuksissa latauspiste tulee olla joka toisessa pysäköintipaikassa. Lisäksi kumpaakin rakennustyyppiin asennetaan esikaapelointi 50 prosenttiin paikoista ja putkitusvelvoite loppuihin 50 prosenttiin. Tällä muutoksella varaudutaan lähinnä työpaikka- ja vierailijalataukseen.
Uusiin asuinrakennuksiin, joissa on yli kolme pysäköintipaikkaa, asennetaan vähintään yksi latauspiste, esikaapeloidaan puolet paikoista ja putkitetaan loput. Näin vastataan sähköisen liikenteen kasvuun ja kotilatauksen kysyntään. Käytännössä tosin latauspaikkoja toteutetaan jo nyt tarpeen mukaisesti. Muutoksen vaikutus jäänee pieneksi.
Latauksen älykkyys tulee osaksi latausjärjestelmän perustoiminnallisuutta. Laitteiden tulee siis minimissään kyetä säätämään tehoaan etäohjauksella, mutta käytännössä älykkyys tarkoittaa monia muitakin toimintoja. Laitevalinnoissa tämä tarkoittaa sitä, että asennettavaksi tulevat jatkossa vain laitteet, joita voidaan ohjata etänä käyttäen standardien mukaisia rajapintoja.
Nykyaikaisen latausjärjestelmän perusominaisuuksia ovat älykäs lataus ja etenkin mahdollisuudet säätää ja ohjata lataustehoa kiinteistön sähköverkon kapasiteetin rajoissa, rajoittaa huipputehoa. Perusominaisuutena voi pitää myös kykyä optimoida lataus sähkön hinnan perusteella ja mahdollistaa latausjärjestelmän operointi palveluna.
Lataustermistöön ja ratkaisutoimittajien pohdittavaksi nousee myös kaksisuuntainen lataus, joka laajasti toteutettuna muuttaisi merkittävästi nykyistä latauslaitekantaa. Kaksisuuntainen lataus toisi uudenlaista joustavuutta lataukseen, kun autoista voisi syöttää sähköä takaisin verkkoon valittuna ajankohtana. Kaksisuuntainen lataus edellyttää latauslaitteen ja yhteensopivan auton lisäksi myös ohjelmistoa tai palvelua, jolla latausta ohjataan.
Valmisteilla oleva standardisarja ISO 15118 luo perustan kaksisuuntaisen latauksen toteutukselle. Ennakoin sen yleistyvän markkinakysynnän myötä.