Ympäristöministeriö tiedotti perjantaina, että rakentamislakiin tehdään hallitusohjelman mukaisia korjauksia. Tavoitteena edelleen on saada laki näine muutoksineen voimaan vuoden 2025 alusta alkaen.
Hallitusohjelmassa linjattiin rakentamislakia korjattavan niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy ja päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lisäksi lakiin määritellään rakentamislupien käsittelyaikatakuu.
Rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia koskeviin pykäliin valmistellaan nyt muutoksia, joiden tarkoituksena on keventää hallinnollista taakkaa sekä rakennuslupia käsitteleviltä kunnilta että rakentajilta. Vaatimus ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen toimittamisesta poistuisi pientaloilta ja korjauksista.
Uutena ehdotuksena lakiin on tulossa puhtaan siirtymän sijoittamislupa, jolla puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden rakentamisesta on tarkoitus saada sujuvampaa.
Lausuntokierros järjestetään tammi-helmikuussa 2024. Lakihankkeen etenemistä voi seurata ym.fi/rakentamislaki-sivulla.
Samaan aikaan EU:ssa
Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken on neuvoteltu sopu rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Pitkään tekeillä ollut Fit for 55 -paketti on perusteltu, sillä rakennukset aiheuttavat 40 prosenttia EU:n energian loppukulutuksesta ja 36 prosenttia sen energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Vähennyspotentiaalia on myös Suomessa.
Uusilla energiatehokkuusvaatimuksilla kannustetaan kiinteistöjen omistajia kaikkialla EU:ssa peruskorjaamaan rakennuksiaan.
Vuoteen 2050 mennessä kaikkien rakennusten EU:ssa olisi oltava päästöttömiä. Hiilijalanjäljen selvitys vaadittaisiin uusilta yli 2000 neliön rakennuksilta vuodesta 2027 ja kaikilta uusilta vuodesta 2030 alkaen.
EU:ssa uusien julkisten rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2028 ja muidenkin uudiskohteiden vuoteen 2030 mennessä.
Vuodesta 2030 alkaen energiatehokkuustodistukset ovat pakollisia kaikille uusille rakennuksille.
Olemassa olevalle julkisomisteiselle rakennuskannalle jäsenmaat asettavat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset eli sen energian enimmäismäärän, jonka rakennukset voivat käyttää m2 kohden vuodessa.
Kaikkien asuinrakennusten keskimääräinen primäärienergiankäyttö on vuoteen 2033 mennessä oltava energiatehokkuusluokkaa D, ja vuoteen 2040 mennessä jokaisen maan vahvistamalla sellaisella tasolla, jolla varmistetaan päästöttömän rakennuskannan saavuttaminen vuonna 2050.
Poikkeuksina tietysti historialliset rakennukset, puolustustarkoituksiin käytettävät ja uskonnon harjoittamiseen käytettävät rakennukset. Velvoite ei koske myöskään alle 50 m2 kokoisia rakennuksia eikä teollisuuslaitoksia, työpajoja ja muuhun kuin asumiseen käytettäviä maatalousrakennuksia.
Päästöjä vähennetään paitsi energiatehokkuudella, myös lisäämällä käytettävissä olevaa vihreämpää energiaa.
Aurinkoenergiajärjestelmiä on asennettava vuodesta 2027 kaikkiin uusiin julkisiin ja muihin kuin asuinrakennuksiin, joiden hyötypinta-ala yli 250 m2.
Vuodesta 2028 vaatimus koskee myös kaikkia merkittävän kokoisia korjauskohteita ja vuodesta 2030 kaikkia uusia asuinrakennuksia.
Uusissa rakennuksissa ja laajasti peruskorjatuista rakennuksissa pitäisi jatkossa olla enemmän latauspisteitä ja myös kaapelointi tulevaisuudessa lisättäviä latauspisteitä varten.
EU:n ei pelkästään vaadi vaan ehdottaa peruskorjauksiin tarjottavaksi myös porkkanaa: taloudellista ja hallinnollista tukea sekä veronalennuksia.
Molempien elinten on vielä hyväksyttävä sopuehdotus.