STK:n jäsenkysely: uutta työvoimaa tarvitaan – mikä neuvoksi?

Featured Image

Sähköteknisen kaupan alan yritykset vastasivat työvoimatilannetta ja tarpeita koskevaan kyselyymme viime vuonna kahdesti, toukokuussa ja joulukuussa. Kummallakin kerralla vastauksia kertyi yli 50 yrityksestä eli noin puolesta jäsenkuntaamme.

Työvoiman tarvetta vaikuttavat kasvattavan toisaalta näköpiirissä olevat eläköitymiset ja opiskeluikäisten ikäluokkien pienuus sekä toisaalta sähköistymiseen liittyvän liiketoiminnan hyvä imu.

Alamme eri yrityksissä vaikuttaisi olleen viime vuonna jatkuvasti ainakin pari työpaikkaa avoinna. Kun vertaa joulukuun 2021 vastauksia työvoiman tarpeesta aiempiin toukokuun näkymiin, kukaan ei enää arvellut työvoiman tarpeensa pienenevän.

Toukokuussa reilu puolet arveli tarpeen pysyvän ennallaan, mutta jo joulukuussa suurin osa vastaajista sanoi tarpeensa kasvavan. Työvoiman saatavuutta pidettiin joulukuussa vastanneiden keskuudessa tyydyttävänä sentään puolen vastaajista mielestä, mutta heikkona lähes 30 prosentin mielestä.

Koulutuspaikkojen sijaan puute valmistuvista

Kysyimme myös näkemyksiä syistä tähän pulaan. Ehkä yllättäen koulutuspaikkojen niukkuutta ei nähty ratkaisevana tekijänä vaan pikemminkin kouluista valmistuvien vähyyttä kysyntäämme nähden. Ammattikoulutuksen lähiopetustuntien niukkuus ja etenkin koronavuosien silkka etäopetus ovat varmasti koetelleet nuoria opiskelijoita ja aiheuttaneet keskeytyksiä opintoihin.

Kuinka tunnistaa pätevät vastavalmistuneiden joukosta? LVI-TU ry:n Juha-Ville Mäkinen nosti äskettäisessä blogikirjoituksessaan esille laatuerot niin yritysten panostuksissa kuin oppilaitosten vaatimuksissa. Hyvien tunnistaminen nostaisi ennen pitkää koko koulutuksen ja valmistuvien ammattilaisten laatutasoa.

STK:n jäsenkyselyn avoimissa perusteluissa toki muistutettiin, ettei miltään opintolinjalta tule suoraan valmiita tekijöitä esimerkiksi valaistusalalle. Teknisen osaamisen ja myyntitaitojen yhdistelmää ei nähty sitäkään koulutettavan missään. Tästä STK:n pj. Martti Forss kirjoitti juuri blogikirjoituksen.

Sähköistysalan töiden monipuolisuutta ei tunneta

Sähköistysalan tunnettuutta ja kiinnostavuutta epäili kolmasosa vastaajista. Pari vastaajaa tarkensi vielä, että nimenomaan alallamme tekemisten monipuolisuutta ei tunneta ja että mielikuva alan ammattilaisesta on yksinomaan "se haalari-ihminen". Tähänhän pyrimme vastaamaan mm. Näkymätön voima -kampanjalla, jolla puhutellaan yläasteikäisiä.

Lähes kaikissa kyselyyn osallistuneissa yrityksissä on kesätyöpaikkoja sekä harjoittelupaikkoja tarjolla. Harjoittelupaikkoja tarjotaan erityisesti AMK tai ammattiopistotaustaisille ihmisille etenkin teknisiltä linjoilta. Myös kaupallisilla linjoilla opiskeleville harjoittelumahdollisuuksia on alamme yrityksissä.

Hyvä yritysmielikuva tuo myös alan vaihtajia

Kritiikin aihetta on helppo nähdä vaikkapa koulutusjärjestelmässä ja kulloisessakin nuorisopolvessa, mutta ratkaisujen löytäminen ja toimeksi paneminen ovat eri juttu. Tumput suorina tällä alalla ei kuitenkaan olla.

Kyselyssämme yksi tilanteeseensa tyytyväisen yrityksen edustaja vastasi, että omaan työnantajabrändiin on panostettu monta vuotta ja että se on ollut heidän valttikorttinsa kilpailussa osaajista. Toimialan tunnettuus ja mielikuvatyö voi kasvattaa alalle kelpoisten joukkoa, mutta joka yrityksen oma brändi vetää sitten puoleensa nuorista ja alan vaihtajistakin ne parhaat.

Yritysten oivallettava roolinsa ja saatava tukea

Teknisen Kaupan Liiton tj. Markku Uitto muistutti Kauppalehdessä helmikuussa siitä, kuinka jo Valtiontalouden tarkastusvirastokin (VTV) kiinnittänyt huomiota siihen, että työpaikat tarjoavat oppimispaikkoja valikoivasti.

VTV myös suositti, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kartoittaisivat työnantajien sitoutuneisuutta työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen sekä tekisivät tarvittaessa linjauksen keinoista ja taloudellisista kannustimista, joilla ammatillisen koulutuksen työelämän oppimispaikat varmistetaan.

”Reformin myötä yrityksillä on – ja tulee olemaan – merkittävä asema ammatillisessa koulutuksessa. On vaikea nähdä, että palaisimme vanhaan. Yritysten on tunnistettava roolinsa ammatillisessa koulutuksessa", Markku Uitto linjasi aivan oikein.

Tutkinnot suoritetaan jatkossakin oppilaitoksissa, mutta yrityksillä tulee olemaan yhä vahvempi rooli täydentävien ja työelämälähtöisten kurssitusten kehittäjinä ja toteuttajina. Sellaisiin tehtäviin on syytä alkaa nyt valmentamaan itseään ja organisaatiotaan.