Hyvät rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset!
On ilo päästä avaamaan tämä tilaisuus, joka kokoaa yhteen rakentamisen tuotetiedon asiantuntijat etsimään yhteisiä hyötyjä.
Yhteinen hyöty on tavoitteena myös parhaillaan käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistuksessa, joka on tällä hetkellä yksi ympäristöministeriön suurimpia ponnistuksia. MRL-uudistuksen tavoitteena ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.
Haluamme päivittää parikymmentä vuotta vanhan lain nykyaikaan, siten että se vastaa aikamme suuriin ilmiöihin, kuten ilmastonmuutokseen, aluerakenteen erilaistumiseen, kaupungistumiseen, teknologian kehitykseen, liikkumisen murrokseen ja siirtymään puhtaampaan energiaan. Rakentamisen ohjaukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan on tulossa merkittäviä muutoksia.
Tärkein uusi avaus on vähähiilisen rakentamisen ohjauskokonaisuus. Se tuo ilmastopäästöjen tarkastelun mukaan rakennuksen koko elinkaareen ja erityisesti käytettyjen materiaalien vaikutuksen. Jatkossa vaikutusta on mm. sillä, kuinka paljon uusiin rakennustuotteisiin sisältyy kierrätettyjä materiaaleja ja miten rakennukseen sitoutuvia materiaaleja voidaan hyödyntää uudelleen niiden elinkaaren loppupäässä.
Rakentamisen lupajärjestelmä yksikertaistuu ja lupakynnys nousee, mikä sujuvoittaa prosessia. Kulttuuriympäristöt otetaan aiempaa huolellisemmin huomioon lupamenettelyssä. Rakennusvalvontojen resursseja pyritään saamaan nykyistä paremmin yhteiseen käyttöön, jaolla tavanomaisiin ja vaativan tasoisiin rakennusvalvontoihin.
Digitaalisuus on uuden maankäyttö- ja rakennuslain punainen lanka. Se luo nykyistä merkittävästi paremmat edellytykset rakennusten materiaali- ja tuotetiedon hallintaan ja hyödyntämiseen rakennusten käyttöaikana ja elinkaaren lopulla. Uuteen lakiin sisältyvät vaatimukset rakennuksen pitkäikäisyydestä sekä muunneltavuudesta, korjattavuudesta ja purettavuudesta antavat hyvät puitteet tämän tiedon hyödyntämiseen.
Hyvät kuulijat,
Haluan käyttää tämän mahdollisuuden puhua digitalisaation etenemisestä ja siitä, mitä se tarkoittaa toiminnan laatutavoitteiden kannalta.
Rakennusalan digitalisaatio kiihtyy. Suomi on pitkällä digikehityksessä, ja meillä on paljon hyviä esimerkkejä, jotka on saatava leviämään laajasti kaikkien käyttöön. Käytännössä kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu tehdään jo nykyisin kolmiulotteisilla suunnitteluohjelmilla. On tärkeää, että digityökalut otetaan rivakasti käyttöön yhtä lailla myös rakennustyömailla, ja työn pohjaksi saadaan luotettava valtakunnallinen tieto.
Kaikki hyötyvät siitä, että asiat menevät kerralla oikein, ja turhan tekemiseltä ja virheiltä vältytään. Digitaalisaation myötä myös toiminnan kannattavuus ja työturvallisuus paranevat. On myös ympäristön etu, ettei rakentamisessa tuhlata raaka-aineita tai aiheuteta turhia päästöjä.
On hyvä muistaa, että suunnittelijoiden ja rakentajien uusi sukupolvi on kasvanut digiaikaan. Siksi on tärkeää, että toimiala pystyy tarjoamaan heille modernit työkalut ja -tavat. Näin voimme varmistaa, että jatkossakin parhaat tekijät hakeutuvat ja kouluttautuvat rakennussektorille.
Suomi on digitalisaation eurooppalaisia kärkimaita. Myös rakentamisen digitalisaatiossa digiloikka on vahvasti käynnissä ja olemme kärkijoukoissa kehittämässä muun muassa koneluettaviin tietomalleihin perustuvaa rakentamista ja kaavoitusta. Rakentamisen ekosysteemistä ei puutu dataa, vaan kyse on ennemminkin siitä, kuinka eri sektorit ja tietokannat toimivat yhdessä ja tarjoavat tietoa yhteiseen käyttöön.
Esimerkiksi sähkö- ja LVI-ala vaikuttavat olevan jo pitkällä standardoidun tuotetiedon muodostamisessa, tietopalvelujen rakentamisessa ja tiedon jakamisessa. On hienoa huomata, että alalla on vahva yhteinen tahtotila ottaa digitalisaatiosta kaikki hyödyt irti. Se on mahdollista silloin, kun toimimme kaikki yhdessä – niin rakentamisen ammattilaiset, kunnat, valtio kuin muut rakentamisen parissa toimivat tahot.
Tiedon on virrattava sujuvasti ja järjestelmien on puhuttava samaa kieltä keskenään. Manuaalinen tiedonkäsittely tulee entisestään vähenemään ja luettavuus paranee. Meidän on tehtävä tiedonhallinta helpoksi eri osapuolille niin, että eri tietojärjestelmät ja palvelut toimivat yhteen esimerkiksi valtion rekistereiden kanssa.
Yksi esimerkki yhteisestä työstämme on rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden kehittäminen. Ympäristöminiteriön käynnistämässä yhteistyöryhmässä yritykset, kunnat ja valtion edustajat pyrkivät yhdessä varmistamaan, että rakennetussa ympäristössä liikkuva tieto ymmärretään samalla tavalla riippumatta järjestelmästä, prosessin vaiheesta tai käyttäjästä.
Rakennetun ympäristön digikehitystä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla tukee ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hanke. Ryhti kokoaa kaavat sekä rakentamislupaan kuuluvat suunnittelu- ja toteumamallit saataville yhtenäisessä muodossa. Kokonaiskuva suunnittelusta ja rakentamisesta vahvistuu, kun yhdestä tietokannasta on nähtävillä, mitä on suunniteltu ja toteutettu tai mikä on sallittua. Parhaillaan pohdinnassa ovat vaatimukset tulevalle valtakunnalliselle rakennetun ympäristön tietojärjestelmälle. Tähän työhön haluamme kutsua mukaan laajasti eri tahoja.
Hyvät kuulijat,
Uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin on suunnitteilla vaatimus siitä, että toteutuneiden rakennussuunnitelmien tietomallit ja tuotetiedot on toimitettava viranomaisille ennen loppukatselmusta. Suomessa on yhtenäistetty suunnittelussa käytettäviä käsitteitä yleisten tietomallivaatimusten avulla jo yli kymmenen vuoden ajan. Nyt ne päivitetään yhdessä rakennusalan toimijoiden kanssa tukemaan tämän vuosikymmenen digiloikkaa. Tätä kansainvälisin ISO- ja CEN-standardeihin perustuvaa yhtenäistämistyötä tehdään yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Pohjoismailla on yhdessä myös hyvä mahdollisuus vaikuttaa eurooppalaisten standardien kehittämiseen.
Yleisten tietomallivaatimusten uudistaminen on koko KIRA-alan ponnistus, johon tarvitaan yhteistyötä, sitoutumista ja laaja-alaista koko rakennetun ympäristön näkökulmaa. Näin syntyvä rakennuksen ”digitaalinen kaksonen” mahdollistaa entistä tarkemmat elinkaari-, kiertotalous- ja ilmastotavoitteiden tarkastelut.
Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi on tärkeää, että ne perustuvat avoimiin lähdekoodeihin ja standardeihin. Suomessa tuotetietostandardi on jo olemassa koko rakentamisen toimialalle. On hyvä muistaa, että standardi ei ole kahle vaan perusta – mikään ei estä lisäämästä tietokantoihin lisätietoja itselle tärkeistä asioista. Digitaalisuus on helppo toteuttaa ja tiedon välittäminen sujuvoituu, kun käytössä on yksiselitteiset tietotunnisteet.
Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti tuotetietoajattelun tulee ulottua koko rakennuksen elinkaaren ajalle – aina rakennusmateriaalin ja -tuotteiden valinnasta purkamiseen saakka. Kun tiedetään, mitä tuotteita rakennuksessa on käytetty, pystytään materiaalit ohjaamaan tehokkaasti uudelleen käytettäväksi tai kierrätettäväksi rakennuksen elinkaaren päässä. Saatavilla olevan tiedon pohjalta voidaan myös sopia kuka kerää mitäkin ja tehostaa materiaalien uudelleenkäyttöä.
Tiivistäen: Kun rakennushankkeissa tehtävät suunnitelmat ja ratkaisut perustuvat laadukkaaseen tietoon ja kun tieto virtaa sujuvasti kaikkien tarpeellisten osapuolten kesken - virheitä tulee vähemmän. Tuloksena on sujuvampi rakennusprosessi sekä laadukas rakennus, jonka ”resepti” on myös huolella dokumentoitu koko jäljellä olevaa elinkaarta ajatellen.
Työtä on tälläkin saralla vielä paljon tehtävänä, vaikka paljon hyvää työtä on käynnissä eri tahoilla. Luotan siihen, että yhdessä onnistumme. Aivan loppuun haluan vielä lausua lämpimät onnitteluni 50 vuotta täyttävälle sähköalan Sähkönumerot-palvelulle!
Toivotan teille inspiroivaa ja oivallusrikasta seminaaripäivää!
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen