Me elämme vihreässä siirtymässä rajoitteineen ja etenkin mahdollisuuksineen. Ajattelu, joka lähtee ilmastonmuutoksen torjunnasta ja elinympäristömme suojelemisesta, on keskeistä myös sääntelyssä, joka ohjaa talouden valintoja ja liiketoimintaa. Murroksen voi kiteyttää kolmeen pointtiin:
- teknologia ja investoinnit puhtaampiin vaihtoehtoihin
- vastuullisuus koko arvoketjuissa
- uudet osaamistarpeet yksilön, yrityksen ja koko yhteiskunnan tason muutostekijöinä.
Muutokset avaavat aina osalle uusia lupaavia näkymiä ja osa joutuu muuttamaan toimintaansa, kivuliaastikin. Varma vihreän siirtymän voittaja on puhdas sähkö, joka luo edellytyksiä ylläpitää elintasoamme ja hyvinvointia ympäristömyötäisesti.
Sähkövarastot ja kysyntäjousto
Aloitetaan mahdollisuuksien listaaminen uusiutuvan energiantuotannon ongelmasta, joka on itse asiassa mahdollisuus: sähkövarastot ja kysyntäjousto uudistavat tuotantoa ja uudistavat kulutusta.
Viime vuoden ilmastohuippukokouksessa COP28:ssa sovittiin uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamisesta 11 TW:iin vuoteen 2030 mennessä. Vaikka kaikki ei ole sähköä, kyse on massiivisesta lisäyksestä. Maailman sähköenergian tuotanto kasvaa valtaosin uusiutuvissa tuotantomuodoissa. Sääriippuvuutensa vuoksi ne sekä heiluttavat hinnoittelua sähkömarkkinoilla että haastavat sähköjärjestelmän toimivuuden.
Sähköenergiamarkkina muuttuu monen toimijan yhteisöksi. Yhä useammat tahot jakavat taloudellista riskiä, ja myös tuottoja. Sen mahdollistavat yhtäältä energiavarastot ja toisaalta älykkäät ohjausjärjestelmät, joilla kokonaisuutta ohjataan.
Sähköenergian varastoinnille on helppo ennustaa merkittävää kasvua, kun G7-maat asettivat 1500 GW:n maailmanlaajuisen energian varastointitavoitteen vuodelle 2030. 1500 GW luku kattaa kaikki energian varastointitekniikat, mukaan lukien akkuenergian varastointijärjestelmät (BESS), pumppuvesienergian varastoinnin (PHES) sekä vety- ja vesipohjaiset teknologiat.
Eurooppalainen SmartEN-järjestö, joka edistää kuluttajavetoista puhtaan energian siirtymää, on arvioinut, että laajamittainen kysyntäjousto voisi säästää eurooppalaisia kuluttajilta useita kymmeniä miljardeja euroja ja pienentää tarvetta jakeluverkkoinvestointeihin. Olisin itsekin kiinnostunut kuluttajana osallistumaan johonkin automatisoituun sähkönhankinnan optimointimekanismiin sen sijaan, että seilaan lastuna energian hintojen eri aallonkorkeuksilla.
Sähköistyvä liikenne ja infra
Toinen globaali mahdollisuus on sähköistyvä liikenne. IEA:n Global EV Outlook 2023toteaa, että vuonna 2022 kaikista uusista autoista 14 prosenttia oli sähköisiä ja että kokonaismyyntimäärä ylitti 10 miljoonaa. ACEA:n mukaan maailmassa myytiin kaikkiaan 82 miljoonaa ajoneuvoa vuonna 2022. Muutos puhtaampaan suuntaan alkaa siis oikeasti olla merkittävä. Goldman Sachsin tulevaisuuden arvion mukaan vuosikymmenen kuluttua eli vuonna 2035 maailman uusien autojen myynnistä puolet olisi sähköisiä.
Autokanta sähköistyy, sillä sähkön edut ovat niin ilmeisiä. Energiatehokkuus, ajamisen edullisuus ja ajonaikainen päästöttömyys eivät mene pois muodista.
Tämä uudistaa myös infraa. Euroopan tasolla liikenteen energiamuotojen ja infran kehittymistä seuraavan EAFO:n tilastojen mukaan julkisia teho- ja suurteholatauspisteitä on Euroopassa noin 95 000.
McKinseyn raportti arvioi, että EU-maihin tulisi rakentaa 3,4 miljoonaa julkista latauspistettä vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaisi noin 40 miljardin euron investointeja sekä latauspisteisiin että sähkönjakeluverkkoon.
Äsken vahvistettu AFIR-säännös tulee lisäämään vuosikymmenen aikana julkisia latauspisteitä merkittävästi palvelemaan sekä sähköistä henkilöauto- että raskaampaa liikennettä.
Tähän mahdollisuuteen sisältyy yksi sähköalan megahaaste: tarvittavan lataustehon toimittaminen edellyttää investointeja suurjännitteisen jakeluverkkoon. Kysymys kuuluu, pysyvätkö sähköverkkotoimijat tahdissa mukana? Tästähän Helsingin Sanomatkin on viime aikoina tehnyt pari isoa juttua.
Datakeskusten huima kasvu
Kolmanteen sähköalan mahdollisuuteen olemme jokainen "syyllisiä". Kaikki tuottamamme ja kuluttamamme data täytyy käsitellä ja säilöä jossakin, joten palvelinkeskuksia tarvitaan lisää ja paljon.
Datakeskusten runsastuminen voi kaksinkertaistaa niiden energiankulutuksen vuoteen 2026 mennessä. IEA ennustaa, että palvelinkeskusten sähkön kulutus voi nousta yli 1 000 terawattituntiin eli suunnilleen Japanin koko sähkönkulutuksen verran vuonna 2026, siis jo kahdessa vuodessa. Energiatehokkuutta toki parannetaan aktiivisesti, mutta kysyntä kasvaa erityisesti kriittisissä sähkönjakelujärjestelmissä.
Suomalainen sähköalan osaaminen voi muodostua merkittäväksi kasvualueeksi ja hyvinvoinnin tekijäksi. Sähköteknisen Kaupan Liiton puolesta olen hyvin iloinen ja ylpeä jäsenyrityksistämme, jotka ovat tehneet rohkeita panostuksia Suomeen: Eaton Electric laajentaa Vantaalla, samoin Prysmian Kirkkonummella ja sähkötukkuliikkeet satsaavat logistiikkakeskuksiinsa Hyvinkäällä. Teot vaikuttavat vahvemmin kuin puheet ja vakuuttavat muutkin investoimaan Suomeen ja puhtaaseen sähköön.
Puhtaan sähkön osaajat
Sähköinen tulevaisuus tarvitsee tekijänsä vientiin, tuontiin ja kaupan käyntiin eli tuotekehityksen sähköinsinöörien lisäksi myynnin, valmistuksen ja logistiikan ammattilaisia.
Puhdas sähkö ja sen osaajat ovat globaalisti haluttuja. Yrityksissämme eläköityvien jormien ja kalevien tilalle saattaisi olla tulossa Mohammed, Sofia ja Ruska. Ei voi olettaa nuoremman polven arvostavan samanlaista meininkiä työpaikoilla kuin mihin me 70-luvun lupaavat nuoret ehkä saimme tottua. Yrityskulttuurin kehitys tulee korostumaan etenkin lähiesihenkilöiden työssä.
Suomen koulutusjärjestelmä ei tuota eläköityvien tilalle samankaltaisia valmiita tekijöitä. Meidän kaikkien tulee valmistautua siihen, että opintonsa suorittaneita pitää koulia yrityksissä vielä työuraa aloittaessa. Se on myös maan hallituksen linja, että käytännön oppimisen paikka on työpaikoilla eikä vain oppilaitoksissa.
Suomessa ikäluokat ilman maahanmuuttoa ovat yhä pienempiä, joten kisa nuorista on yhä kovempaa. Toimialajärjestöt, kuten STK yhdessä STULin ja STEKin kanssa, panostavat nuorten sukupolvien innostamiseen luma-aineiden opiskeluun ja näkemään tulevaisuutensa joukoissamme. Näkymätön voima -kampanja yläasteikäisille vaikuttaa neljättä vuotta somessa, messuilla ja kouluissa. Kaikkein parasta toimialan markkinointia ovat jo yläasteikäisten innostavat kokemukset TET:issä eli työhön tutustumisjaksoilla yrityksissä.
Toivottavasti tänä keväänä koulutus- ja ammatinvalintapäätöksiään tekevät näkisivät mainitsemani trendit ja myös uskoisivat omiin mahdollisuuksiinsa tällä alalla. Siinä meillä kaikilla on roolimme tämän kiehtovan alan ammattilaisina elävinä esimerkkeinä ja lähipiirissä tsemppaavina vanhempina ja kummeina. Tulevaisuus on käsissämme – ei muuta kuin hommiin!
Kirjoitus on tiivistelmä STK:n puheenvuorosta Eaton Electricin uuden tehtaan avajaisissa 16.5.2024