Sähköteknisen kaupan liiton (STK) syyskokoustilaisuus Kansallissalissa Helsingissä huipentui poliitikkopaneeliin. Kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.), Sakari Puisto (ps.) ja Saara-Sofia Sirén (kok.) kertoivat näkemyksistään ja ottivat kantaa liiton jäsenistölle tärkeisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Teemoihin voit tutustua myös verkkosivullamme Hallitusohjelmatavoitteet 2023.

Kuinka ammatillista koulutusta voitaisiin ohjata paremmin vastaamaan työelämän tarpeita?

Saara-Sofia: Toisen asteen koulutuksessa oppisopimusjärjestelmä on kankea. Tätä reittiä pitää ehdottomasti vahvistaa ja tehdä se yrityksille innostavammaksi ja kannattavammaksi. Ammattikoulutuksessa lähiopetuksen määrä on todella vähäistä ja korona-aikana etäopiskelu vei senkin pois. Ammatillisia valmiuksia esimerkiksi asennustöihin ei synny. Tilanteen korjaamiseksi tulee lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä.

Sakari: Resurssointia pitää lisätä työpaikkojen saamiseksi opiskelijoille. Myös osaamisvaatimuksia pitää yhtenäistää ja pitää niiden tasosta kiinni. Lisäksi ammatillisen koulutuksen profiilin nostaminen ja sen puolesta vaikuttaminen yhteiskunnassa on tärkeää. Myös koulutuksen laatuun panostaminen on oleellista.

Atte: Ammatilliseen koulutukseen pitää panostaa enemmän, mutta myös peruskoulutuksen pohjaa pitää vahvistaa. Lisäksi työvoimaa ulkomailta tarvitaan. Oppilaitoksia on mitattava niillä samoilla kriteereillä, jotka ohjaavat niiden toimintaa oikeaan suuntaan.

Millaisena näette energia-avustusten roolin ohjauskeinoina ja kuinka niitä pitäisi edistää?

Atte: Hyvää nykytilanteessa on, että energian hinta on hyvä konsultti. Se edistää energiatehokkuutta ja tuo sitä kautta säästöjä. Energiatehokkuudesta on lisäksi laajempaa hyötyä, ei ainoastaan yhdelle energiaa säästävälle yritykselle tai kotitaloudelle.

Atte: Sähkön säästäminen helpottaa kaikkien tilannetta. Siksi on perusteltua julkisinkin toimin kannustaa energiatehokkuusinvestointeihin. Tarkoituksenmukaisuus tulee kuitenkin aina pitää mielessä. Se, että toimet ovat hyödyllisiä ja kustannustehokkaita. On aina varmistettava, että tukitoimet vivuttavat eteenpäin asioita, jotka eivät muuten tapahtuisi ja hyödyttävät kaikkia.

Sakari: Edessä on valtava sähköistyminen, joidenkin ennusteiden mukaan sähköntuotanto jopa kaksinkertaistuu. Vesivoiman säätökapasiteetti on jo nyt aika pitkälti käytetty. Sään mukaan vaihteleva tuotanto tulee kasvamaan ja tarjonnan volatiliteetti sen mukana.

Sakari: Tarvetta on kysynnänjoustolle ja sähköverkon energiatehokkuudelle. Myös sähkön varastointi on tärkeää. Yrityksillä on tarve sähkön varastointiin esimerkiksi muutamaksi tunniksi kulutus- ja hintapiikkien siirtämiseksi. Jos energiakriisissä jotain hyvää haluaa nähdä, niin ennen kaikkea on vahvat kannusteet tähän muutokseen. Kotitalouksien näkökulmasta katsoen tulee pitää huolta myös huoltovarmuudesta.

Saara-Sofia: Energiatehokkuuteen on kova kiinnostus ja pienilläkin muutoksilla on onnistuttu saamaan aikaan merkittäviä säästöjä. Kotitalousvähennystä on hyödynnettävä yhä useammissa energiaremonteissa ja nostettava sen määrää. Voisiko olla kannustetta siihen, että edistettäisiin älykkäitä järjestelmiä? Niitä on edelleen alihyödynnetty yrityksissä ja kotitalouksissa.

Saara-Sofia: Kun puhutaan päällekkäin vihreästä siirtymästä ja energiakriisistä, on kyse sekä pitkästä että lyhyestä aikavälistä. Pitkän ajan keinoja ovat lainsäätäminen ja vaikuttaminen EU-lainsäädäntöön kuten energiatehokkuusdirektiiviin tai primäärikertoimiin. Lisäkeino on tukipolitiikka, joka on paras mahdollisuutemme kohdentaa panoksia puhtaaseen sähköntuotantoon ja energiatehokkuuteen.

Atte: Nyt tarvitaan kaikki energiatehokkuus ja säästöt, jotta selvitään mahdollisimman hyvin kriisistä. Energiatehokkuus luo vaurautta, mutta päästöjen vähentäminen energian tuotannossa on yhteiskunnallisesti oleellista. Tässä asetelmassa energiatehokkuus on hyvin kannattavaa ja sellaisena se tulee pitää jatkossakin. Siitä ei pidä luoda kuvaa jonkinlaisena kitkutteluna.

Poliitikkopaneeli_2022_kuva2_600x400

Panelistit vasemmalta lukien: Atte Harjanne (vihr.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Sakari Puisto (ps.). 

Mikä on energia-avustusten rooli ohjauskeinoina? Voidaanko energiatehokkuuteen kannustaa myös pienin kannustimin kuten kotitalousvähennyksellä?

Saara-Sofia: Tukimuodoissa on aina haasteena kohdennus, mikä nähtiin pandemiankin aikana. Siksi kotitalousvähennys on osuva keino ja sen tulisi olla laajempi kattaen esimerkiksi energiatehokkuustoimet.

Saara-Sofia: Parannustoimien ketjutus taloyhtiössä on yksi mahdollisuus, joka on myös sähköteknisen alan etu. Kun avustus on saatu tilille esimerkiksi sähköauton latauspisteiden toteutuksesta, fiksu taloyhtiön hallitus voi kohdistaa tukirahat jo seuraavan hankkeen aloittamiseen.

Sakari: Taannoin auton lataus työpaikoilla ei ollut verotuksellisesti järkevää ja tilanne korjattiin. Se on esimerkki, jossa verotuksella mentiin aluksi detaljitasolla pieleen. Toisin sanoen päätöksiä pitää katsoa aina käytännön näkökulmasta.

Atte: Jonkun asian tukemiselle tulee oikeutus sitä kautta, että markkina ei jostain syystä toimi. Tai halutaan nopeuttaa jotain siirtymää, jossa on havaittu pullonkauloja. Tuella voidaan myös etsiä laajempaa hyötyä kuin vain toteuttajan saama etu. Näiden kautta tarkastelisin, toimiiko joku tuki vai ei.

Atte: Mitä neutraalimpi tuki on valtiontalouden kannalta sen parempi. Pitää olla tarkka taloudesta ja vaalia kustannustehokkuutta. Energiatehokkuus on siinä mielessä hyvä, että sillä on sisäänrakennettu kannustin -  saavutettavat säästöt.

Poliitikkopaneeli_2022_kuva3_600x400

Poliitikkopaneelin moderaattorina toimi STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.

Kuinka kiireellistä on alentaa sähkön primäärienergiakerrointa?

Pohjoismaissa sähkö on jo suurelta osin päästötöntä. Miksi sitä silti rankaistaan korkealla primäärienergiakertoimella?

Atte: Pidän kiireellisenä sen alentamista. Ajatus kertoimesta on vanhentunut. Nyt halutaan edistää sähköistymistä ja osataan tehdä sähköä päästöttömästi.

Saara-Sofia: Kysymys on täysin relevantti, sillä sähköä arvotetaan suhteessa fossiilienergiaan. Mihin suuntaan haluamme mennä? Kyse on EU vaikuttamisesta ja meidän tulisi vakuuttaa komissio siitä, että sähkön tuotanto on meillä Suomessa jo kohtuullisen puhdasta ja meillä on iso vetytalouden potentiaali.

Sakari: Suomen sähköntuotanto on varsin vähäpäästöistä. Asia on valiokunnissa pöydällä, kun Fit-for-55 paketti työllistää valiokuntia. Siihen liittyy esityksiä, joista osa on hyviä sellaisinaan ja osassa taas ei ymmärretä lainkaan Suomen olosuhteita. Vaikuttaminen on todella tärkeää, kun erilaisia esityksiä tulee ovista ja ikkunoista.

Atte: Ei ole pelkästään kyse Suomen näkökulmien esiin nostamisesta, vaan myös sääntelyhierarkiasta tulisi pitää kiinni. Meillä on päästökauppaa, jonka piirissä sähkön tuotanto toimii. Tiedetään, että päästöt putoavat jo sen kautta. Meidän tulisi luottaa tämäntyyppisiin mekanismeihin sen sijaan, että lisätään purkkaa purkan päälle. Viime kädessä yritykset joutuvat ratkomaan, kuinka poliitikkojen päätökset toteutetaan käytännössä.

Tulisiko energiayhteisöjen rajoituksia lieventää? EU sallisi laveammankin tulkinnan kuin Suomen valitsema linja.

Saara-Sofia: Mahdollisuuksia olisi hyvä laajentaa. Tarvetta on myös tiedonkulun parantamiseen, sillä kyse on täysin uuden tyyppisestä toimintavasta.

Atte: Sähköverkon alueella on kaikkien maksettava sama määrä sähkönsiirrosta. Tähän ei haluttu ottaa vapaamatkustajia. Itse olisin lieventämässä rajoituksia huomioiden kuitenkin, että energiajärjestelmämme tasapuolisuuden on säilyttävä ja kannustimien investointeihin on oltava oikean suuntaisia.

Sakari: Suhtaudun positiivisesti vertaisverkkoihin ja niiden sähkön myyntiin yleiseen sähköverkkoon päin. Tämä on tulevaisuutta.

Saara-Sofia: Kyse on hajautetusta energiantuotannosta ja puhtaammasta energiantuotannosta, jotka vastaavat tämän päivän kehitystavoitteita hyvin.

Poliitikkopaneeli_2022_kuva4_600x400-1

Kansanedustajien kanssa keskustelemassa Sallamaari Muhonen ja  STK:n hallituksen pj. Martti Forss.   

Voisiko varastovarauksen palauttaa lakiin huoltovarmuuden lisäämiseksi? Isoihin varastoihin sitoutuu enemmän pääomaa kuin aiemmin. Ei siis tukia tai helpotuksia vaan keino ajoittaa verotusta osuvammin.

Saara-Sofia: Huoltovarmuuden näkökulmasta ja komponenttipulasta johtuen on perusteltua, että olisi mahdollisuus pitää isompia varastoja.

Sakari: Näen asian samalla tavoin kuin TKI-menojen jaksotuksen. Minusta varastovaraus voisi olla perusteltua.

Atte: Huoltovarmuuden kannalta tiettyjä komponentteja tarvitaan kaikissa oloissa. Valtion ylläpitämä varasto tai markkinatoimijat kykenevät vastaamaan tarpeeseen. Voi olla, että kumpaakin tarvitaan. Ensisijaisesti jatkuvuus tulisi saada aikaan niiden yritysten kautta, jotka muutoinkin toimivat kaikkina aikoina markkinoilla.

Atte: Varastovaraus kuulostaa fiksulta. Varmuudesta tulee myös valmis olla maksamaan. Tulisi pitää huolta, että ainakaan yritykset eivät ota osumaa siitä, että ne ovat varautuneempia kuin normaalioloissa. Varastovaraus kuulostaa siis perustellulta.

Saara-Sofia: Nyt uhkaa jo uusi riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta luopumisen jälkeen. Se on riippuvuus Kiinasta, mikä on aito huoli. Kriittisten komponenttien pula on siitä erinomainen esimerkki.

Atte: Huoltovarmuus tulee huomioida lainsäädäntöhankkeissa ja konkreettisesti se näkyy mm. materiaaliriippuvuuksina. Huoltovarmuuden ylläpito ei saa olla yrityksille rasite tai heikentää niiden kilpailukykyä.

Poliitikkopaneeli_2022_kuva5_600x400

Yleisökysymyksen tuesta taloyhtiöiden latauspisteille esitti Matti Rae, Raecom oy.

Miten tuki latauspisteiden lisäämiselle saadaan jatkumaan? (yleisökysymys)

Matti Rae, Raecom oy: Aiheuttaa huolestuneisuutta, että talousarviossa ARA-avustuksiin on tulossa vain kymmenen miljoonaa. Avustusmuoto on suosittu ja kannustanut jo tuhansia taloyhtiöitä latauspisteiden asentamiseen. Voitteko varmistaa, että seuraavatkin tuhannet taloyhtiöt ovat avustuksen piirissä?

Atte: Nämä tuet hyödyttävät koko yhteiskuntaa, mutta budjetissa joudutaan vetämään aina rajaa johonkin. Silti asiasta ei saa muodostua pullonkaulaa liikenteen sähköistymiselle.

Saara-Sofia: Avustuksissa yleisesti on parannettavaa ja niitä on tarkoitus kehittää tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Liikenteen sähköistyminen on aivan keskeisimpiä reittejä hiilineutraalisuustavoitteeseen, johon olemme sitoutuneet. Henkilöautoliikenteen osalta ollaan hyvässä vauhdissa, sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on jo iso ja kasvaa. Huolestuneempi olen raskaan liikenteen osalta.

Voidaanko aurinkosähkön mikrotuotannon valmisteverottomuuden ylärajaa nostaa?

REPowerEU-ohjelma esittää merkittävää aurinkosähkön tuotannon lisäämistä keinona parantaa huoltovarmuutta ja lisätä uusituvan energian tuotantoa. Laajoja yksityisiä kattopintoja voitaisiin hyödyntää paremmin ilman veroestettä. Miten suhtaudutte valmisteverottomuuden ylärajan nostoon nykyisestä 800 MWh esimerkiksi tasolle 2000 MWh?

Atte: Hyvä aloite, kunhan vaan löydämme osaajia ja saamme komponentteja toteutukseen. Noston jälkeen ei saa syntyä MWh-ylärajaa. Tulee olla kannattavaa lisätä paneeleita vielä yli 2000 MWh rajankin. Kannatan lämpimästi.

Saara-Sofia: Suomessa on paljon potentiaalia verrattuna muihin EU maihin niin tuuli- kuin aurinkovoimankin osalta. Keski-Euroopassa on isojen markettien katoilla paneeleja aivan eri tavalla kuin meillä. Avoimin mielin kannattaa suhtautua ja edistää. Pidän aloitetta hyvänä.

Sakari: Myös vertaisverkot olisivat hyvä keino edistää aurinkosähköä, vaikka kohdistuvatkin todennäköisesti hieman pienempiin yksiköihin.

 

Haluatko pysyä ajan tasalla alaan liittyvistä aiheista? Tutustu Sähköteknisen kaupan liiton uutiskirjeeseen, tilaa se itsellesi ja suosittele muille.

Tilaa STK:n uutiskirje